Varkauden valtuustolle esiteltiin tammikuussa 2017 työllisyysohjelma seuraavalle kolmelle kaudelle. Navitas Kehityksen johtaja Jouko Laitinen toi esille vetovoimatekijöitä mitä tulevaisuuden kunnissa tarvitaan. Uusien työpaikkojen luomiseksi tarvitaan vahvaa elinkeinopolitiikkaa. Kuten hän totesi Varkaus on omavarainen työpaikkojen osalta, vaikka työpaikkojen määrä on merkittävästi laskenut kymmenen vuoden aikana. Meillä kuitenkin käy kaupungin ulkopuolelta huomattava määrä työvoimaa. Jotenkin tuntui kornilta, kun seuraavassa puheenvuorossa tivattiin johtaja Seppo Lehdolta sellaista lääkäriä, joka kirjoittaisi hakemuksia eläkkeelle pääsemiseksi. Samaan aikaan puhutaan vetovoimaisesta kunnasta ja halutaan löytää tänne paluumuuttajia. Onko silloin tärkeintä löytää eläkehakemuslääkäri?
Työllisyysohjelman keskeiset tekijät ovat Uudistuva Varkaus, Suunta selvä ja Nuorta virtaa. Varkaudessa on noin 330 nuorta henkilöä työttömänä ja heidän osuus on kaikista työttömistä noin 21 prosenttia. Meillä on puhuttu useiden vuosien ajan nuorten työttömien aktivoinnista. Samalla kuitenkin tuotiin esille, että Leppävirralla olevan huutava pula osaavista metallimiehistä. Kohtaako silloin ammatillinen koulutus ja tarve toisensa? Varkauden tyyppisillä kaupungeilla on todellinen ongelma. Se on väestörakenteen voimakkaampi muutos mitä kymmenen vuotta sitten ennustettiin. Meillä syntyvyys on laskenut rajusti, koska nuorten ikäluokka on poistunut muuanne. Syntyneitä oli viime vuonna enää 127 lasta, kun v 2010 oli 209 lasta.
Useamman vuoden ajan nuorten naisten poismuutto on ratkaiseva. Vuoden 2015 muutto on erityisen suuri naisten osalta pitkälti koulutuksen takia. Meiltähän on kokonaan kadonnut ammattikorkeakoulun tason opetus kaupallisen alan puolelta. Nuoria naisia (ikävuodet 18-29) muutti pois 71 enemmän kuin tuli takaisin. Vastaavasti nuorilla miehillä tilanne oli 50 henkilöä. Tilastoista löytyy mielenkiintoinen piirre ikäryhmästä 55-64v. Varkauteen on muuttanut ympäröivistä kunnista 36 enemmän kuin täältä on lähtenyt muuanne.
Millä saadaan sitten tätä kuuluisaa vetovoimaa?
Maakunnallisten sote-palveluiden myötä tulevaisuuden kunnan palvelut muodostuvat pitkälti elinkeinopolitiikasta, teknisestä toimesta, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Myös terveyttä edistävät palvelut kuuluvat peruskunnan tekijöihin. Kuten liikunta, kulttuuripalvelut ovat juuri tämmöistä terveyttä edistäviä palveluja. Tänä talvena on paikallisessa somessa keskusteltu paljon siitä, että onko koulun taidehankinnat välttämättömiä. Vai laitetaanko rahat ulkokenttien hoitoon ja kuinka surkeassa kunnossa ovatkaan ladut. Jotkut haikailee sitä, että Vatuski pitäisi siirtää kaupungin yllä pitämäksi, kun meillä on työttömiäkin niin paljon. Meillä on kokemusta tästäkin 8 vuotta sitten, kun putket jäätyi ja rinne kasvoi muutakin kuin horsmaa. Kysykääpä oikeasti näiltä nuorilta lapsilta, jotka rinnettä käyttävät.
Talvi on osoittanut, että lunta ei tule vaikka kuinka rukoilisi. Meillä on pitkä sopimus ulkoliikuntapaikkojen hoidosta Destian kanssa ja siinä ei ole huomioitu mihin talvet tulee muuttumaan. Meidän on tulevaisuudessa pakko keskittää latujen hoito yhteen tai kahteen kohteeseen kuten Joroisissa on tehty. Latupohjat ovat nyt todella kynteelikköä tai järkälemäistä kivipeltoa, joka vaatii paljon lunta.
Toinen kysymys askarruttaa. Minkälaiset pykälät meillä mahtaa estää tämmöisenä talvena yhden kunnon pertsa ja luisteluladun vetämistä Huruslahden jäälle? Tämä on onnistunut Kuopiossa ja Leppävirran Timolassa on todella hyvä jäälatu terveyttä edistävässä käytössä. Meillä se ei vaan onnistu, koska ulkoistussopimuksessa oli jääladun olevan hiihtolomaviikolla 10 käytössä. Me löydämme aina mahdollisimman paljon esteitä uudelle ajattelulle. Onneksi on kuitenkin rohkeita ihmisiä. Erityisesti on kyllä kiitettävä yksityishenkilöä, joka on ajanut Huruslahden pohjukkaan hienon perinteisen ladun.
Kun monella suunnalla puhutaan, että ihminen pitää saada liikkumaan, niin meillä löytyy mitä moninaisimpia esteitä tälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti