"On vielä hyvä aika hakea uusia tehtäviä"

"On vielä hyvä aika hakea uusia tehtäviä" sanat jäivät mieleen eräästä 80 -luvun lopun henkilöstöpalaverista. Nuo sanat eivät ole suinkaan kenen tahansa lausumia. 

Krister Ahlström vastaili oman esikuntansa (Jan Inbor ja Janne Ehnroot) kanssa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. En muista kenen kysymykseen tuo vastaus oli, mutta liittyi kuitenkin Machineryn toimintoihin ja mahdollisuuksiin kasvaa merkittäväksi energiapuolen toimijaksi. Silloin taisi olla hankaluuksia USA:n kattilatoimituksissa. Varkaudessakin on vielä monta henkilöä, jotka olivat samassa vuosittaisessa henkilöstöpalaverissa Virkamiesklubilla.

Tiedotustilaisuudessa oli keväisenä maaliskuun päivänä henkilöstöä soodakattila-, voimakattila- ja seulalevytehtaan sekä automaatiopuolen isommat ja vähän penemmät dirikat, henkilöstöpäälliköt ja luottamushenkilöt. Viesti oli varmaan selkeä niille, jotka olivat lähempänä päätöksen tekoa. Itse en tuota viestiä silloin ymmärtänyt, kun olin vielä nuori pojan kloppi aloittelemassa luottamusmiehenä.

Muutama kuukausi aikaisemmin Ahlström oli tehnyt päätöksen luopua metsäteollisuudesta Varkaudessa myytyään paperi ja metsäteollisuuden toiminnot silloiselle Enso-Gutzeitille. Vastakaupassa Ahlstöm sai muun muassa Savonlinnan konepajan ja jonkilaisen tuokon rahaa.

On paikallaan kertoa tositarina joulukuisesta pakkaspäivästä 1986. Silloin oli alkanut yksi vuosisadan kylmimmistä talvista. Olin Ari Remeksen ja Timo Heikkisen kanssa matkalla helkkarin kylmänä päivänä Raaheen (Pattijoelle) integroimaan silloista meijeriteollisuuden automaatiopuolen kilpailijaa Altim Controliin. Luulimme tekevämme jotain merkittävää Altimin kasvulle. No ei tuosta yrityskaupasta juurikaan mitään hyvää saatu aikaiseksi. Eihän se oikeasti ollut edes kunnon kilpailija.

Matkalla kuulimme radion kautta viestin, että Enso ja Ahlström olivat päässeet aiesopimukseen yrityskaupasta, joka koski Varkauden tehtaita. Rakennemuutos alkoi Varkaudessa joulun alla 1986 ja se on jatkunut sen jälkeen. Emmekä tiedä kuinka kauan se tulee vielä jatkumaan.

On hyvä kuitenkin muistaa, että noiden päivien jälkeen Varkaus on kokenut myös monta ilon hetkeä. Meillä on hyvin kansainvälistä teollisuutta Foster Wheelerin, Andrizin ja AFT:n ja monen muun sidosryhmäyrityksen myötä. Myös Varkauden palvelujen tuottamiseen tarvittava moni veroäyri on saatu näiden noin 1000 henkilön tuomana meille. Energiaosaamiseen meidän on luotettava.

Ohessa linkki, joka kannattaa lukea. Kun ymmärrämme historiaa, niin voimme ymmärtää mahdollisuuden katsoa myös tulevaisuuteen.

http://62.236.134.5/files/1859_b201_globalisaatio_saapui_varkauteen.pdf


Esa Tuovinen

Populismia vai ymmärtämättömyyttä?

4.10.2012

Ihmettelen joidenkin valtuutettujen kirjoittamisen tarkoitusperiä?

Varkauden kaupunginhallitus teki päätöksen 3.9.2012 konsernitilin limiitin korttamisesta.

Nämä valtuutetut (ps) ja ehdokkaat ovat toistuvasti tuoneet esille hallituksen tekemän konsernitilin limiittipäätöksen ja sen holtittomasta käytöstä. He epäilivät WL 3.10.2012 talousjohtajan kykyä hoitaa tilinkäyttöä. "Kaikki velkaantuminen voidaan tehdä yhteistyössä talousjohtajan kanssa, ilman valtuustoa." 

Ilmeisesti kyseiset henkilöt eivät ole perehtyneet konsernitilin käsitteisiin. Väittääkö he olevansa viisaampia taloudenhoitajia kuin kaupungin talousjohtaja? 

Konsernitili on tarkoitettu maksuvalmiuden hallintaan ja koron laskemiseen. Se sopii yritysten ja organisaatioiden, kuntien ja kaupunkien, rahaliikenteen hoitoon. Toisin sanoen väliaikaista rahoitustarvetta varten ei tarvitse mennä hattu kourassa pankkiin tai kuntarahoitukseen.

Periaatteessa tili voi toimia myös toisin. Jos kaupunkikonsernin omistaman yhtiön kassassa on reippaasti rahaa, se siirtää ylimäärän konsernitilille, josta emoyhtiö voi maksaa korkoa. Vastaavasti toinen konserniyhtiö saa nyt limiittiä vastaan otettua lainaa emolta. Yhtö maksaa tästä sovittua korkoa esim. euripor + 1%.

Konsernitili koostuu päätilistä ja alatileistä. Päätili kokoaa kaikkien konsernitiliin liitettyjen tilien varat. Konsernitilin raportointi tehdään päätilistä. Päätilin omistaja on yleensä konsernin emoyhtiö tässä tapauksessa Varkauden kaupunki. Alatilien omistajia ovat sitten tytäryhtiöt.

Konsernitilin etuja

• Maksuvalmiuden hallinta tehostuu
• Ulkoisen rahoituksen tarve pienenee
• Hyvä yleiskuva konsernin maksuvalmiudesta
• Emoyhtiö voi maksaa sisäistä korkoa tytäryhtiöilleen

Joustava käyttö

• Vapauttaa sisäisin limiitein käyttöpääomaa yksiköille (tytäryhtiöille). Pankki voi myöntää tililimiitin emoyhtiölle, joka halutessaan jakaa sitä eteenpäin tytäryhtiöilleen. Tässä tapauksessa limiitti on määritelty 500 000 euroa per tytäryhtiö
• Tytäryhtiöiden tilit voidaan päivän päätteeksi siirtää emoyhtiön tilille.
• Emoyhtiö saa konsernitiliotteen.
• Päätilille ei tehdä varsinaisia tapahtumia.

Ei oppi ojaan kaada ainakaan näissä asioissa.

Esa Tuovinen, herra numero 47.

Näkökulma: Näennäistehokkuuttako?

Tästä blogista täydellisempi julkaisu  Warkauden lehdessä 26.9.2012  Näkökulmassa.

Monessa kunnassa pohditaan koko ajan sitä kuinka saadaan kohdennettua käytettävissä olevat verotulot oikein. Yksi suurimpia kuntien kulueriä Pohjois-Savon kunnissa ovat erikoissairaanhoidon palveluiden ostot. Ensivuoden Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin budjetti on lähes 390 miljoonaa euroa, jossa on nousua tämän vuoden ennusteeseen 30 miljoonaa euroa. Nousu on saman verran minkä Varkaus ja Leppävirta yhdessä käyttää vuositasolla Kys:n palveluja.

Suomessa näyttää nyt olevan voimistuva sairaanhoidossa keskittämisen mentaliteetti, josta yksi hyvä esimerkki tästä on terveydenhuoltolaissa määritelty ensihoidon keskittäminen sairaanhoitopiireille vuoden alusta. Lain perusteena on asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannin takaamiseksi. Varmasti tässä asetuksessa on ollut hyvä halu. Keskittämisen mallissa on samalla kuitenkin unohdettu mitä se maksaa ja käytännössä karsittu yksityiset palveluntuottajat (ambulanssiyritykset) pois tästä tuotantoketjusta. 

Tätä toimintoa varten kunnat joutuvat maksamaan vuodessa vähän yli 10 miljoonaa euroa ylimääräistä Kys:n maksuja. Varkaudelle ja Iisalmelle lankeaa kuin manulle illallinen lähes miljoona euroa. Vertailun vuoksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kulu on 20% pienempi ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 22 % pienempi asukasta kohden. Herää kysymys mistä johtuu näin oleelliset erot palveluiden tuottamisessa.

Kys on tekemässä myös päätöstä nopean vasteen yksikön perustamisesta. Yksikkö on 15 paikkainen ja lääkärikunta ja hoitajamiehitys tulevat Kysistä. Tietojärjestelmät ovat aina oma lukunsa. Tämä yksikkö keskittyisi palvelemaan lähinnäkuopiolaisten tarpeita. Ajatus on hyvä, jos asiakkaat saadaan kotoutettua oikein oikeaan paikkaan. Maakuntien asukkaana rohkenen kysyä. Kuinka paljon tästä toiminnosta kaatuu maksettavaksi muille kuin kuopiolaisille?

Ilmeisesti samalla Kysissä päätetään siirtää ainakin osa vuonna 2010 perustetun ihotautien ja endokrinologian osaston toiminnoista pois. Osaston tarpeiden mukaiset rakentamiskulut olivat lähemmäs 300 000 euroa.  Osasto on keskittynyt muun muassa kansantautina tunnetun diabeteksen hoitoon ja samalla se on toiminut tämän alueen kouluttavana yksikkönä.

Miten yliopistollinen sairaala kouluttaa tarvittavan lääkärikunnan jatkossa näille niin sanotuille ”ei muodissa oleville” palvelualueille kuten urologia, geriatria ja endokrinologia? Onko linjauksissa menty yhtä pitkälle kuin amerikkalaisessa teho-osasto sarjassa? 

Tässä on käymässä kuten muurahaispesässä keko kasvaa ja liike lisääntyy, mutta kukaan ei tiedä mihin neulaset menee. Tosin maksumiehinä ovat koko Pohjois-Savon kunnat. Onko tässä osaoptimoinnissa unohdettu kokonaisvaikuttavuuden arviointi?

Esa Tuovinen

Miksi tämä ei voi toimia Savossa?

Suomessa kirjoittaa vuosittain ylioppilaaksi noin 30-35000 nuorta. Heistä nuoria naisia on 16-18000. Savossa heitä on noin 5% tästä määrästä. Aika monelle nuorelle on keskeinen tapahtuma vanhojen tanssit. Vielä muutama vuosikymmen sitten tanssit tansittiin todellakin vanhoissa asuissa, joita usein teattereilta lainailtiin. Myös kansallispuvut olivat monen nuoren tytön tanssiasuna.

Maailma on muuttunut osin vanhempien myötämielisyyden (sponssori), mutta myös nuorilla on halu esiintyä juhlavasti. Ehkä 17 - 18 vuotiaan nuoren neidon keho ei vielä ole sitä mitä moni vaatefirma haluaisi. Juhlapukuja on mitä erilaisimpia ja eri kuosilla tehtyjä, jotka välttämättä eivät sovi nuorelle. Televisio on kuitenkin täynnä mitä erilaisimpia huippumalliohjelmia. Nuori haluaa siis ensimmäisen kerran viettää tyylinsä mukaiset juhlat ja haluaa pukeutua sen mukaan.

Oma nuorin perheenjäsen haki itselleen sopivaa pukua. Alun alkaen kartoitus lähti liikkeelle varkautelaisista liikkeistä. Piiri laajeni pari viikkoa sitten Kuopioon. Ajatella 5kk aikaisemmin ennen h-hetkeä alkoi valmistelu. Pitää sanoa, että Savossa ei olla ajantasalla nuorten maailman suhteen. Savossa kuitenkin helmikuussa tanssiaisia tanssii noin 800 nuorta. Tuskin varkautelaisten määrä riittää, mutta luulisi edes Kuopiossa olevan yrityksen, joka tajuaa tämän busineksen. Uskoisin niillekin rahan kelpaavan.

Suuntasimme kaikesta meikäläisen vastustuksesta huolimatta pääkaupunkiseudulle. Kiersimme kolme juhlavaatteisiin erikoistunutta liikettä. Jokaiseen liikkeeseen oli älytön nuorten jono. Heidän oli pitänyt varata etukäteen sovitusajat. Ymmärsin sen varsin hyvin, kun katsoi sivusta minkä ajan kussakin paikassa tämä sovitusrumpa kesti. Jokainen näistä liikkeistä on ymmärtänyt nuoriin soveltuvat vaikuttamiskanavat. Liikkeet markkinoivat hyvin aktiivisesti tuotteita internetissä ja facebookissa.

Missään näistä liikkeistä ei voi moittia asiakaspalvelua tuon ryysiksen keskellä. Pinna voisi tuossa tilanteessa kiristyä erityisesti vanhemmilta, kun lämpö sisällä nousee lähelle 30 astetta. Erityisesti kolmantena vuorossa ollut liike oli todellinen asiakaspalvelun ammattilainen. He hakivat ratkaisua nuorelle ei vanhemmille. Vaikka vanhemmat yrittivät vaikuttaa päätöksentekoon, niin tämä myyjä näki kokonaisuuden. Nuoren osin hyvin aran mutta määrätietoisen aikuisiän kynnyksellä olevan henkilön tarpeet tuli tyydytettyä positiivisella tavalla. Tämmöisiä alan asiantuntijoita työssään on ilo nähdä.

Uskallan jopa laittaa linkin tähän, jos jollakin isällä tai äidillä on vastaava tilanne edessä.
https://www.facebook.com/pages/Stilissima-Helsinki/70930210602


Esa Tuovinen nuoren teinin isä.

Yritystuet ovat myös pienten yritysten piilotukea

MOT (Yle) julkaisi 10.9.2012 laajan artikkelin erilaisten yritystukien käytöstä Suomessa 2000 luvulla. Yhteensä yritystukia on MOT:n tietojen mukaan jaettu yli 5 miljardin euroa viimeisen 12 vuoden aikana. Pohjois-Savossa oli maksettuja tukia noin 273 miljoonaa euroa.

Yksi suurimmista yritystukien käyttäjistä Pohjois-Savossa oli listan mukaan Honeywell noin 9 miljoonaa euroa ja listassa oli myös European Batteries 5,6 milj. euroa. Joukossa oli lisäksi mm Ark Therapeutis, Bella, Foster Wheeler, Hydroline, Juntan, Neste, Stora Enso ja joukko yritystaloja kuten Mikroteknia Kuopiosta ja Varkauden Taitotalo. Asia on sinänsä aiheellinen keskustelun pohjaksi, jos halutaan keskustella pelkästään yritystukien tarkoituksenmukaisuudesta.

Tuon julkistetun materiaalin taustoissa on lähestytty asiaa vain yhdeltä tulokulmalta. Kuten niin monessa asiassa, niin tässäkin on myös katsottava asiaa toiselta puolelta. Ohjelmassa hyvin tarkoitushakuisesti haettiin yritystukivaikutusta  pieleen menneestä kemijärveläisestä projektista. Ohjelmassa kerrottiin lisäksi, että tukien kritisoijia ovat erityisesti pk sektorin yritykset.

Itsekin uskon tietäväni ainakin jotain taustoista, joten uskallan tuoda julki omia näkemyksiä. Yritystukihakemukset lähtevät monasti siitä tarkoitusperästä, että on tavoitteena kehittää uusia tuotteita markkinoille tai parantaa olemassa olevia tuotteita. Useinmiten pk sektorin yritys on kykenemätön hakemaan itse suoraan Tekesin tai Ely-keskuksen kautta myönnettäviä tukia. Osa tuesta on kansallista tukea ja osa on EU:n ohjelmakauden toimintalinjojen mukaista tukea.

Voin vaittää, että esim. se pk tai mikrotason yritys, jossa aikanaan toimin, sai välillisesti yritystukea.  Yritys tuotti teollisuudelle tietoturvan kehittämiseen liittyviä palveluita. Pk -yrityksen tarjoamat palvelut liittyvät usein kokonaishankkeeseen, jonka pääsopijapuoli voi hallinnoida. Samalla tavoin sai moni muu suunnittelupalveluja tuottava ja pienvalmistusta tekevä yritys välillistä yritystukea.

Voidaankin siis kysyä. Onko väärin, että iso monikansallinen yritys on päähakija yritystukiviidakossa, koska sillä on osaaminen hakuprosesseihin ja se pystyy osoittamaan aina vaadittavan omarahoitusosuuden? Meistä moni pk -sektorilla olevista työntekijöistä antoi taatusti oman panoksensa tuota tukea vastaan. Samalla myös laaja-alaisten tehdasjärjestelmien tietoturva parani kestämään cyber hyökkäyksiä vastaan.

Aina voidaan kyseenalaistaa yritystuet, jollei katsota kokonaisuutta. Toisaalta voin väittää myös sen, että niistä Tekesin ja Ely- keskuksen myöntämistä tuista on omalta osaltani mennyt kaikki suoraan yhteiskunnan käyttöön verojen ja paikkakunnalta ostettujen palvelujen myötä. Yhtään ropoa en ole tietääkseni vienyt Caymansaarille.

Toinen huomionarvoinen kysymys on. Onko väärin, jos Varkauden Taitotalo Oy on saanut rakentamiseen liittyvää yritystukea 3,7 miljoonaa euroa? Nyt kuitenkin noissa tiloissa tekee töitä noin 500 työntekijää. Suurimmalta osalta henkilöstöä verotulot palautuvat joko suoraan tai välillisesti Pohjois-Savon sosiaali- terveyspuolen palveluihin.

Esa Tuovinen, Varkaus

Näkökulma: The Warkaus Villages

The Warkaus Villages (julkaistu Warkauden Lehti 4.9.2012)

Useassa kunnassa pohditaan koko ajan voimakasta ikärakenteen muutosta ja niin sanotun ikäpyramidin vaikutuksia kunnan ja yhteiskunnan antamiin palveluihin. Muutokset ovat osa voimakasta demograafista kehitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä joudutaan ottamaan huomioon tulevissa kuntien palvelustrategioissa ja "sveitsin armeijan linkkareiden" hankinnoissa. Kuinka ja millä välineillä selvitään seuraavat pari kolme vaalikautta eteenpäin?

Demograafisilla käyttäytymistekijöitä hyödyntävässä suunnittelussa otetaan huomioon väestön ikärakenne, tulotaso, koulutustaso, asumismuoto ja onko kyseessä lapsi, aikuinen, yksinasuva vai perhe. Pankit ja vakuutuslaitokset pystyvät laskemaan jo muutaman tiedon perusteella asiakkaansa maksuvalmiuden ja riskitekijät vakuuksia ja vakuutuksia määritettäessä.

Näiden tietojen perusteella suunnitellaan osaltaan myös yhdyskuntarakenteen muutostarvetta, ostokäyttäytymistä, kulutustottumuksia ja näiden myötä palvelurakenteen muutosta. Tämä pitää ottaa huomioon maakunta- ja kuntatasolla ja miksei myös alueen kauppojen tarjooman ja palvelutuotannon yritysrakenteen suunnittelussa.

Amerikkalaisessa yhteiskunnassa kaikenlainen mallintaminen on viety niin pitkälle, että muun muassa Floridaan on syntynyt Keski-Savon alueen asukasmäärää vastaava 60 000 asukkaan kaupunki The Villages. Asukkaaksi kelpaa reilun 55 ikävuoden täyttäneet. Kaupungissa vierailee vuosittain 100 000 lomailijaa.

Tilastojen mukaan Keski-Savon alueella ikärakenne alkaa keski-iältään lähestyä tuota tasoa. Varkaudessa oli vuoden vaihteessa noin 11000 yli 50 vuoden iän saavuttanutta kuntalaista. Pieksämäen seudun ja Varkauden seudun talousalueella olisi yhteensä reilut 30000 "Harmaata pantteria".

The Villages on satsannut palvelut juuri tähän ikärakenteen mukaiseen asukaskuntaansa. Jokainen meistä ymmärtää amerikkalaisen tulotason, jolloin palvelut voidaan mitoittaa myös sen mukaan. Aina kuitenkin voi kuvitella tämmöisen myös joskus onnistuvan suomalaisessa yhteiskunnassa, koska olemmehan uusimpien tilastojen mukaan mallimaa monella mittarilla.

The Warkaus Villagesissa voitaisiin tulevaisuudessa ajatella Joroisten golf-kentällä näkymää, jossa 60 vuoden iässä oleva perhe veisi 93 vuotiaan äitinsä golfaamaan tai vaikkapa vain katsomaan golfia omalla kärryllään. Taipaleen alueelle voitaisiin rakennuttaa "oligarkien" rahoilla terveys- ja suolakylpylöitä, joita myös paikallinen väestö voisi käyttää itsensä hemmotteluun.

Alueella voisi toimia useita terveyttä edistäviä palveluntuottajia, jotka yhteistuumin järjestää vuosittain erilaisia virikkeellisiä tapahtumia. Luonnossa liikkuminen ja opastetut marjankeruuretket ja sienestäminen olisi osana syksyistä toimintaa. Talviaika on tietysti haasteellisempi. Laoshemainen lähestymistapa pitempikestoisena itsetutkiskeluna pilkkiavannon ympärillä kun ei kaikkia kiehdo.

Hyvin todennäköisesti olisi tässä palveluyhteiskunnassa tarjolla muutakin. Ainakin kevätkaudella aurinkoisimpina päivinä olisi hiihtovaellusretkiä sekä Unnukalla että Linnansaaren alueella. Jokainen voi mielessään kuvitella näkymää, jossa seniorijoukko kulkisi kevätauringon sarastaessa Kinkamolla.

Sähköistetty moottorikelkka vetää hiihtokolonnaa kohti aamu aurinkoa. Reessä matkustavien keski-ikä lähentelee 85 vuotta. Aamuinen utu nousee hangen pinnasta. Kolonna suuntaa ensin Niemilomiin, jossa ystävällinen yrittäjäpariskunta tarjoaa pientä purtavaa. Osa haluaa jäädä päivänrientoihin syöden siinä samalla tukevan riista-ateria kera karpalokiisselin.  Isännän lämmittämän savusaunan tuoksu leijailee sieraimiin.  

Intomielisimmät jatkaisivat matkaa Änäkän kivien kautta Hietasaaren levähdyspaikalle, jossa olisi tarjolla nokipannukahvia ja huikopalaa. Siinä samalla silmään siintääkin jo Leppävirran kirkonkupoli. Mielihalu kasvaa ja matka jatkuu kohti Unnukan rantaa. Pienen tovin myötä innokkaimmat suuntaisi vuoren uumeniin. Pelattaisiin erä luutakuulaa ja sen jälkeen suunta olisikin yläkertaan kylpylään vesijumppaan ja ruuan kera unten maille.

Tämä tuskin on totta lähitulevaisuudessa ainakaan Keski-Savossa, jossa kaikenlainen tulevaisuuden luominen yrittäjyyden pohjalle, on monen mielestä tuhoon tuomittua haihattelua. Sen ovat taatusti saaneet kokea karvaasti tämän kesän matkailuyrittäjät.

Haluan lopuksi todeta, että tämä on fiktiota, ettei kenellekään jää kuvitelmaa, että varkautelaisen verorahoja näihin hyvinvointipalveluihin laitetaan. Mutta tuskin kukaan uskoi 30 vuotta sitten, että paikkaan, jossa ei ollut mitään, syntyi The Village.

Esa Tuovinen 

sosiaali- ja terveyslautakunnan pj

Neljä vuotta kuntaluottarina

Varkauden kaupunginvaltuutettuna on neljän vuoden aikana tullut koettua monenlaista. Aika on ollut monessa suhteessa silmiä avaava. On ollut hienoja hetkiä, mutta on ollut myös hanskat tiskiin tilanteita. Neljä vuotta on ollut kuin Vivaldin "Neljä vuoden aikaa".

 Tämän päivän 2.9.2012 Savon Sanomissa Sunnuntaisuomalainen liitteessä on jututettu kahta kuntapäättäjää. Heidän kokemuksensa on toisaalta se, että kaupassa käynnistäkin voi tulla ahdistava, kun oli joutunut päättämään kolmen koulun lopettamisesta. Toinen heistä oli ollut pitkään jo luottamustehtävissä ja kertoi sen työmäärän, jonka joutuu paneutumaan asioihin pitkäaikaisen valtuuston puheenjohtajuuden takia. Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on verrattain pieni.

Haukuista ja työmäärästä huolimatta seuraavallekin kaudelle ehdokkaita on koottu kasaan. Listoille on kuitenkin paljon vaikeampi saada väkeä kuin neljä vuotta sitten.

Varkaudessa tilanne ei olemonessa mielessä parempi. Erityisenä haukkujen kohteena ovat olleet ne luottamushenkilöt, jotka ovat olleet Navitas Kehityksen hallituksessa. Kyseiseltä kehitysyhtiöltä on odotettu paljon enemmän mitä se on pystynyt antamaan. Varkaudessa ei olla saatu sille  ammattikunnalle korvaavia työpaikkoja, jotka ovat Varkauden Stora Enson tehtailta tulleet irtisanotuksi. Rakenteellinen muutos on todella iso. Suomessa tulee jatkumaan teolisuustyöntekijöiden määrän väheneminen huimaa vauhtia. On pikaisesti löydettävä uusia osaamisalueita.

On valitettava tosiasia, että ikänsä tehtaalla töitä tehneestä harvemmin tulee palvelualalle soveltuvaa työntekijää. Hoitosektorille kouluttautuneilla henkilöillä on työllistymisen mahdollisuus, kun tuntee alueen ikärakenteen ja voimakkaan eläköitymisen. Suurin haaste palvelusektorien ja hoivapuolen ammateissa on se, että alan palkkataso on paljon pienempi kuin teollisuustyöntekijällä. Tämä tarkoittaa silloin myös kulutuskäyttäytymisen sopeuttamista.

Osa tehtaan henkilöstöstä ovat uskaltatuneet yrittäjiksi. He ovat nähdäkseni myös menestyneet varsin mainiosti. Ammattitatoiset käden taitajat kyllä pärjäävät monessa remonttihommassa. Hoivapuolella kotiin annettavien palveluiden määrä ei juurikaan tule pienenemään. Varkaudessa on otettu käyttöön palvelusetelimalli, jonka pitäisi tukea osaltaan yrittäjyyttä.

Pitkäaikaistyöttömiä tulee entistä enemmän. Kun työttömyysaste on 17 prosentin tietämissä, on keinovalikoima todella vähäinen saada työttömiä työuralle. Ensi vuoden budjettia suunniteltaessa on  työvoimaministeriön Varkauden seudun kokeiluhankkeella saatava semmoisia tuloksia, että työmarkkinatuen kuntaosuus saadaan pysymään asoissa. Vaikka hankkeet koetaan usein tempputyöllistämiseksi, on kuitenkin jokainen työllistyvä kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeä.

Esa Tuovinen
valtuutettu, sos.terv.ltk. puheenjohtaja