Kulttuurin nälkä

Kulttuuri ei välttämättä poista nälkää, mutta antaa iloa elämään

Kun kuulen sanan ”kulttuuri”, poistan revolveristani varmistimen. Näin lausui Herman Göring haaliessaan miljoonien arvoisia taideaarteita välillä jopa aseiden voimalla.

Onneksi ihan näin pitkälle ei ole menty varkautelaisessa keskustelussa edes Waltterin koulun taidehankinnoissa. Ihmettelen, että yleensäkin on hyvin vähäistä ollut se poliittinen keskustelu, kun puhutaan taiteesta, kirjastosta, Varkauden museotoiminnasta, Soisalo-opistosta tai sitten Varkauden Teatterista.

Niin sanotun uuden kunnan tehtäviin jää maakunta soten jälkeen sivistytoimi, kulttuuri ja terveyttä edistävien palveluiden ylläpitäminen. Meillä on käyty keskustelua kouluista, laduista ja Vattuvuoren sopimuksesta. Vähemmälle on jäänyt keskustelussa se osa palveluista, jolla kuitenkin jatkossa halutaan osoittaa Varkauden olevan vetovoimainen puoleensa vetävä kunta.

Niin varhaiskasvatus, iltapäivätoiminta, kuin hyvä peruopetus ja liikuntapalvelut ovat välttämätön sivistyneen kunnan palveluista. Tämän lisäksi on monta muuta asiaa, joilla on mahdollisuus saada synkkämielisyyden tilalle se iloinen Varkaus.

Teatterin keltainen puurakennus on yksi vanhimpia työväen taloja, jonka taakse kätkeytyy inhimillinen lämmin ote tuottaa palvelua. Palvelut ovat jopa kaikkien saavutettavissa, kun lippujen hinnat on pystytty pitämään järkevällä tasolla. Työn näkyvimmän osan tuottaa tietysti näyttelijät, mutta taustalle kätkeytyy runsas joukko muitakin henkilöitä. Ihminen kaipaa tänäkin päivänä tunntetta ja elämyksiä, jotta hän välillä voi normaalin arjen unohtaa. Teatterin eri tapahtumista sai viime vuonna kokea noin 26 000 asiakasta.

Teatterin keinoin Tenho-hankkeen kautta on saatu usea syrjäytynyt nuori vielä mukaan tähän hyvinvointi yhteiskuntaan. Juuri tämän kaltainen työ on osa osalllistamista ja välittämistä, millä todella on mahdollisuus saada kuntataloudessa puhuttuja euroja oikeaan käyttöön.

Varkauden Teatteri on tietenkin saanut kaupungin avustusta kuten myös valtion avustusta. Palvelujen myynti eli lipputulot ovat reilusti yli kolmanneksen teatterin budjetista. Silloin kun ns kakkua jaetaan julkisesta rahoituksesta, on helppo ampua taiteen ja kulttuurin tuotantoon liittyvä rahoitus alas. Näinhän kävi vuonna 2007, jolloin tuesta todella merkittävä osa leikattiin pois. On totta, että tuon jälkeen teatterin kaupunginosuus on asteettain kasvanut, mutta vastaavasti valtionosuus on pienentynyt.

En halua mennä vanhoja muistelemaan, vaan haluan katsoa tulevaisuuteen. Teatteri ja muut kulttuuriin liittyvät palvelut ovat sivistyneen yhteiskunnan yksi neljästä kulmakivestä. Jos ja kun teatterin halutaan olevan osa Varkauden vetovoimatekijöitä, vai halutaanko, niin on myös ymmärrettävä kulttuurin arvo muutoinkin kuin juhlapuheissa. 

Toivottavasti tuleva valtuusto pystyy päätöksissään käsittelemään asialinjalla teatterin tulevaisuutta. Onko teatteri osa kaupunkia vai unohdettua menneisyyttä?

Kadotettu sukupolvi WL-mielipide

Kadotettu sukupolvi

Olen useammassa kirjoituksessa huolestunut Varkauden nuorten katoamisesta muuanne tai siitä etteivät he palaa takaisin opiskelun jälkeen. Ilmiö on salakavala. Se on kuin maan köyhtymien eroosion myötä.

Suomessa syntyvyys on sodanajan jälkeen pienempi kuin koskaan aikaisemmin ja samalla kuolleisuus ylitti syntyvyyden. Varkaudessa syntyi vuosina 1986 – 1995 välisenä aikana 2950 lasta. Ensi synnytykset tapahtuvat yleensä ennen 30 ikävuotta. Siis tämän Varkaudessa syntyneen ikäluokan pitäsi olla parhaimmillaan. Jos nyt katsotaan tätä ryhmää, niin meillä on enää hieman yli 2000 nuorta aikuista.

Meiltä on siis kadonnut lähes tuhat nuorta muuanne eli noin kolmannes ikäluokasta. Varkaudessa oli syntyvyys suurimmillaan 1988 yhteensä 360 lasta ja viime vuonna se ei ollut kuin 127 lasta.

Jos jokin luottamushenkilöistä uskoo pystyvänsä pitämään samalla nykymuotoista kouluverkkoa yllä, niin varmasti kertoo silloin valkoisia valheita. Kouluverkko on kuitenkin osa vetovoimaista kuntaa. Jos se nuori, joka halutaan takaisin kotouttaa, katsoo missä hänen lapselleen tarjotaan hyvä perusopetus. On löydettävä ratkaisu koko ajan pienenevälle tuntikehykselle.

Vielä isompi haaste on kuitenkin yrityksissä ja työpaikoissa. Jollei ole työpaikkoja, niin ei nuoret palaa. Jotta ulkoa tuleva yrittäjä on valmis tulemaan Varkauteen, niin taatusti katsoo millaista työvoimaa on saatavissa.

Jotta kunta voi palvelutuotantoa järjestää, on saatava verotuloja se pyöreät 70 miljoonaa. Suurimman osan verotuloista tuo kuitenkin työtä tekevä väestö. Nuo noin 8000 henkilöä.

Sote-uudistus muuttaa vielä suoranaista kunnallisverotusta ja meille ei jää kuin alle puolet nykyisestä veroäyristä.

Tulevalla valtuustolla ja lautakunnilla on varmasti pohdittavaa mihin verotulot upotetaan palveluihin vai rakenteisiin. Uimahallin 10-12 miljoonan investointi on edessä. Sairaalahankkeen noin yli 30 miljoonan suunnitelma on edessä. Waltterin koulu valmistuu, mutta mitä tehdään Könönpellon koululle ja rakennetaanko Kankun koulu?

Millään tavalla ei voi väheksyä Navitaksen ja Wälkyn roolia, jotta saadaan yrityksille toimitiloja ja yleensäkin yrityksiä tänne.

Valitaanpa ketä valitaan, niin suuria lupauksia en itse ainakaan voi tehdä. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että nuoriin ja yrittäjyyteen on satsattava, että meillä olisi jonkinlainen pitemmän tähtäimen tulevaisuus.

Julkaistu WL maaliskuu 2017

Suuri puhallus? On edelleen ajankohtainen (WL kolumni)

Suuri puhallus

Elokuva Suuri Puhallus on vanhanaikainen, nokkela huijaustarina, jossa silmänkääntäjät huijaavat niin viranomaisia kuin ökyrikkaita. Elokuvassa neljä katutason taikuria saa kukin tarot-kortin. Nelikko kutsutaan tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan ja huijaus alkaa.

Maan hallitus pääsi syksyllä sopuun itsehallintoalueista (IHA) ja näihin liittyvistä sote –alueista. Itsehallintoalueuudistus on nyt alkumetreillä ja tähän liittyvä kysely kunnissa on lausuntokierroksella. Sote -uudistuta oltiin Pohjois-S avossa jo tekemässä edellisen hallitusten ja eduskunnan päätösten mukaan.

Nämä hallinnolliset muutokset tarkoittavat samalla myös sitä, että kuntien ja kuntayhtymien kiinteistöomaisuus ja muu arvokkaampi laitteisto on tässä prosessissa mukana.

Olen useamman kerran kysynyt. Kuinka tullaan tekemään esimerkiksi sote- alueiden kiinteistömassaan liittyvä omaisuuden uusjako? Kysymykseni tyrmätään. Ehkä juuri sen takia, että sitä ei ole oikeasti mietitty tai sen vaikutuksia ei edes tiedetä. On tärkeämpi tehdä ensin avioliitto ja katsoa sen jälkeen miten omaisuus jaetaan vähän samaan tapaan kuin entisajan Helena elokuvissa konsanaan.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen otti tämän omaisuusmassan jakamisen aiheellisesti esille, josta Savon Sanomat kirjoitti 16.1.2016. Lehdessä puhutaan 6,5 miljoonan omaisuudesta. Kuntien ja kuntayhtymien todellinen kiinteistöomaisuuden tasearvo on 6,5 miljardia euroa ja niiden arvostus on yli 10 miljardin luokkaa.

Mietitäänpä vaikka Pohjois-Savon sotea. Kys:n kiinteän omaisuuden taseen arvo on v. 2014 tilinpäätöksessä noin 250 miljoonaa euroa, josta kiinteistöjen osuus oli lähes 100 miljoonaa euroa. Todellinen myyntiarvohan pitäisi olla paljon isompi.

Tällä hetkellä on menossa ympäri Suomea suuri varustelukierre kaikissa yliopistosairaaloissa ja merkittävimmissä keskussairaaloissa. Miljardi on pieni summa kun mietitään yhteenlaskettuja investointeja. Varmasti moni investointi on ihan aiheellinen kuten vaikkapa uusi lastensairaala. Kuitenkin on nähtävissä nyt ”uusien autojen hankinta”, kun kerran naapurillakin on.

Varkauden kaupunki on tekemässä hankesuunnitelman taustaselvitystä mahdollisesta sairaalan tilojen uudistamisesta. Jos Varkauden kaupungin valtuusto päätyy hyväksymään laajamittaisen tilojen rakentamisen ja peruskorjaamisen, kuinka tuo tultaisiin arvostamaan. Olisiko edes järkevää silloin luovuttaa apportina omaisuutta PoSote -yhtymälle vaan pitää tilat itsellä ja periä vuokraa palvelujen käytöstä.

Varkauden tapaus ei ole haastavimmasta päästä jakaa tai arvostaa omaisuuta. Kun ajattelee IHA-alueen muita kuntia, niin varmasti kysytään, valuvatko terveyskeskuksiin pistetyt rahat kuin vesi hanhen selästä Vuoksen vesistöön. Kyse on siis siitä kuinka maakunnan sote-alueen omaisuusmassa tullaan jakamaan.

Silloin kun kuntien kiinteistöt joudutaan ikään kuin myymään alle omiaan, niin kunta joutuu alas kirjaamaan tämän. Eihän siinä mitä, jos kuntien vuositulos kestää tuon, mutta suuren puhalluksen mahdollisuudet ovat olemassa. Todennäköisyys tälle on vielä hyvin suuri.

Saako köyhä kansa rahat kuten tuossa elokuvassa sai vai käykö kuitenkin niin, että kuntalaisille pamahtaa lisää veroja maksettavaksi.

Julkaistu WL 19.1.2016

Onko koulutusjärjestelmä osasyynä innovaatiopulaan? WL kolumni

Onko koulutusjärjestelmä osasyynä innovaatiopulaan?

Suomalainen hyvinvointi on pitkälti rakentunut uusien innovaatioiden syntyyn ja niiden tehokkaaseen hyväksi käyttöön. Vaikka suomalainen teknologiaorientoitunut yhteiskunta on entistä enemmän palveluyhteiskunta, niin se ei selviä tulevista haasteista toinen toisensa selänpesulla.

Teollisuudessa ovat pitkät perinteet, mutta nyt emme pärjää enää massatuotannossa. Tämä on nähtävissä myös Varkaudessa. Teollisuus on ajanut itsensä ulos markkinoilta. Vain osaamiseen perustuvilla ratkaisuilla voi pärjätä.

Kun miettii teknologiakehitystä ja innovaatioiden merkitystä, niin ei kaus tarvitse katsoa taakse päin. Suomalainen paperi-insinööri on kehittänyt mitä moninaisimpia paperilaatuja, joilla Stora-Enso ja UPM ovat takoneet rahaa miljardeja vuosien saatossa. Myös suomalaisen elektroniikkateollisuuden kultahammas Nokia toi vuosittain kännyköihin lukuisia hienoja ratkaisuja. Varsinainen rahantekohan tehtiin hyvin organisoidulla hankinta- ja tuotantokoneistolla.

Kukaan ei voi väheksyä teollisuuden tuomaa rahavirtaa, jota on käytetty suomalaisen palveluyhteiskunnan rahoittamiseen. Mistä löytyy jatkossa sellaiset uudet teollisuuden inovaatiot, jotka tuovat hyvinvointia kansakunnalle? Olemme menettäneet bulkkituotannon hyödyt paperissa. Painettu media häviää nopeammin kuin oli osattu kuvitella. Olemme aliarvioineet kuluttajakäyttäytymistä myös kännykkäteollisuudessa.

Varkauden strategiassa puhutaan puun uusista käyttömuodoista. Mutta olemmeko vain auttamattomasti jäljessä osaamisessa ja vuosien innovaatiotyhjiön paikkaamisessa? Suurin osa useamman työajasta kuluu siihen, että kuinka selviämme hengissä. Osan kuitenkin pitää pystyä katsomaan myös tulevaisuuteen.

Suomalaista koulutusjärjestelmää on pidetty arvostettuna. Osaltaan näen meidän koulutusjärjestelmässä olevan syy innovaatioiden vähäisyyteen. Sopii myös kysyä. Kuinka paljon monikansalliset yritykset ovat valmiita sparraamaan ja tekemään yhteistyötä vaikkapa Varkauden lukion kanssa? Onko oikeasti kysytty mitä pitäisi tehdä, että koulutusjärjestelmän strategia vastaa 2020 luvun tarpeisiin.

Mikä onkaan innovaatioita tuottavan koulutuksen ja korkean koulutuksen ero?

Kansalaiset ovat pitäneet kirurgin ammattia hyvin korkea-arvoisena. Kirurgi käy lukion jälkeen vielä 10 vuoden koulutusohjelman. Hän leikkaa parhaimmillaan noin 100 sydänpotilasta vuodessa. Tämä on hieno työpanos, sitä ei voi väheksyä.

Toinen korkean koulutuksen saanut fyysikko oivaltaa ja keksii uuden innovaation ja hän lyö päät yhteen soveltavan insinöörin kanssa. Heidän tuotteella pystytään ennakoimaan oireen synty ja saadaan akuuttien infarktien määrä vähenemään maailman laajuisesti. Millaiset säästöt tästä saataisiin? Mainittakoon, että Suomessa operoidaan sydänpotilaita vuosittain lähes 300 miljoonalla eurolla.

Lukion abiturientit viettivät penkkaripäivää torstaina. Heillä on tiivis tiukka opetus takana. Sivusta hyvin läheltä seuranneena on kysyttävä. Pystyykö suomalainen lukiojärjestelmä tuottamaan innovaatioihin kykeneviä nuoria soveltavan tieteen tarpeisiin?

Suomi on menestynyt vielä erilaisten Luma- ja Pisa- tutkimusten valossa maailmalla. Viimeisten tulosten valossa ollaan hiipumassa kilpailijoihin nähden. Lukio-opetuksessa entistä harvemmin valitaan pitkää matematiikkaa ja fysikkaa, koska ne yksinkertaisesti vaativat älyttömästi aikaa.

Pitkän matematiikan suorittaneiden määrä on ollut vuodesta 2006 alkaen koko ajan laskevalla trendillä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuudessa suomalaiseen teknologiayhteiskuntaan. Onhan lukio tunnetusti ollut hyvä ponnahduslauta tutkimuksen ja tieteen tekijöille.

Teknilliset yliopistot ovat jo nykyään huolissaan siitä mistä löytää riittävästi laajat tekniset taidot omaavia jatko-opiskelijoita. Niin sanottujen insinööriammattien merkitystä ei voi eikä saa väheksyä palveluyhteiskunnassakaan. Insinööriammatit ovat muovanneet suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointikehityksen perustan.

Kannustakaa lapsianne valitsemaan matemaattiset aineet jo peruskoulusta alkaen, niin onpahan isälläkin purtavaa matematiikan tehtäviä ratkottaessa iltamyöhään. Matematiikasta ei tarvitse pitää, mutta se avaa silmät, kun siihen vihkiytyy. Epäyhtälön ratkaisun ymmärtäminen voi olla joskus ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin.

Julkaistu WL 12.2.2014

Vetovoimaa vai tasatyöntöä, WL 14.2.2017

Vetovoimaa vai tasatyöntöä
Varkauden valtuustolle esiteltiin tammikuussa 2017  työllisyysohjelma seuraavalle kolmelle kaudelle. Navitas Kehityksen johtaja Jouko Laitinen toi esille vetovoimatekijöitä mitä tulevaisuuden kunnissa tarvitaan. Uusien työpaikkojen luomiseksi tarvitaan vahvaa elinkeinopolitiikkaa. Kuten hän totesi Varkaus on omavarainen työpaikkojen osalta, vaikka työpaikkojen määrä on merkittävästi laskenut kymmenen vuoden aikana. Meillä kuitenkin käy kaupungin ulkopuolelta huomattava määrä  työvoimaa. Jotenkin tuntui kornilta, kun seuraavassa puheenvuorossa tivattiin johtaja Seppo Lehdolta sellaista lääkäriä, joka kirjoittaisi hakemuksia eläkkeelle pääsemiseksi. Samaan aikaan puhutaan vetovoimaisesta kunnasta ja halutaan löytää tänne paluumuuttajia. Onko silloin tärkeintä löytää eläkehakemuslääkäri?

Työllisyysohjelman keskeiset tekijät ovat Uudistuva Varkaus, Suunta selvä ja Nuorta virtaa. Varkaudessa on noin 330 nuorta henkilöä työttömänä ja heidän osuus on kaikista työttömistä noin 21 prosenttia. Meillä on puhuttu useiden vuosien ajan nuorten työttömien aktivoinnista. Samalla kuitenkin tuotiin esille, että Leppävirralla olevan huutava pula osaavista metallimiehistä. Kohtaako  silloin ammatillinen koulutus ja tarve toisensa? Varkauden tyyppisillä kaupungeilla on todellinen ongelma. Se on väestörakenteen voimakkaampi muutos mitä kymmenen vuotta sitten ennustettiin. Meillä syntyvyys on laskenut rajusti, koska nuorten ikäluokka on poistunut muuanne. Syntyneitä oli viime vuonna enää 127 lasta, kun v 2010 oli 209 lasta.

Useamman vuoden ajan nuorten naisten poismuutto on ratkaiseva. Vuoden 2015 muutto on erityisen suuri naisten osalta pitkälti koulutuksen takia. Meiltähän on kokonaan kadonnut ammattikorkeakoulun tason opetus kaupallisen alan puolelta. Nuoria naisia (ikävuodet 18-29) muutti pois 71 enemmän kuin tuli takaisin. Vastaavasti nuorilla miehillä tilanne oli 50 henkilöä. Tilastoista löytyy mielenkiintoinen piirre ikäryhmästä 55-64v. Varkauteen on muuttanut ympäröivistä kunnista 36 enemmän kuin täältä on lähtenyt muuanne.

Millä saadaan sitten tätä kuuluisaa vetovoimaa?
Maakunnallisten sote-palveluiden myötä tulevaisuuden kunnan palvelut muodostuvat pitkälti elinkeinopolitiikasta, teknisestä toimesta, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Myös terveyttä edistävät palvelut kuuluvat peruskunnan tekijöihin. Kuten liikunta, kulttuuripalvelut ovat juuri tämmöistä terveyttä edistäviä palveluja. Tänä talvena on paikallisessa somessa keskusteltu paljon siitä, että onko koulun taidehankinnat välttämättömiä. Vai laitetaanko rahat ulkokenttien hoitoon ja kuinka surkeassa kunnossa ovatkaan ladut. Jotkut haikailee sitä, että Vatuski pitäisi siirtää kaupungin yllä pitämäksi, kun meillä on työttömiäkin niin paljon. Meillä on kokemusta tästäkin 8 vuotta sitten, kun putket jäätyi ja rinne kasvoi muutakin kuin horsmaa. Kysykääpä oikeasti näiltä nuorilta lapsilta, jotka rinnettä käyttävät.

Talvi on osoittanut, että lunta ei tule vaikka kuinka rukoilisi. Meillä on pitkä sopimus  ulkoliikuntapaikkojen hoidosta Destian kanssa ja siinä ei ole huomioitu mihin talvet tulee  muuttumaan. Meidän on tulevaisuudessa pakko keskittää latujen hoito yhteen tai kahteen kohteeseen kuten Joroisissa on tehty. Latupohjat ovat nyt todella kynteelikköä tai järkälemäistä kivipeltoa, joka vaatii paljon lunta.

Toinen kysymys askarruttaa. Minkälaiset pykälät meillä mahtaa estää tämmöisenä talvena yhden kunnon pertsa ja luisteluladun vetämistä Huruslahden jäälle? Tämä on onnistunut Kuopiossa ja Leppävirran Timolassa on todella hyvä jäälatu terveyttä edistävässä käytössä. Meillä se ei vaan onnistu, koska ulkoistussopimuksessa oli jääladun olevan hiihtolomaviikolla 10 käytössä.  Me löydämme aina mahdollisimman paljon esteitä uudelle ajattelulle. Onneksi on kuitenkin rohkeita ihmisiä. Erityisesti on kyllä kiitettävä yksityishenkilöä, joka on ajanut Huruslahden pohjukkaan hienon perinteisen ladun.

Kun monella suunnalla puhutaan, että ihminen pitää saada liikkumaan, niin meillä löytyy mitä moninaisimpia esteitä tälle.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt kolumini WL 21.11.2016

Ennen oli ennen ja nyt on nyt
Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari otti omassa ’Valtuuston jälkeen’ kolumnissaan marraskuussa 2016 kantaa kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen. ”Kaupungin ydintehtävä on luoda edellytyksiä yritystoiminnalle”. Tuossa on sitä, josta olemme usein keskustelleet kahdeksan vuotisen valtuustokauden aikana. Samaan aikaan on tullut useita kampituksia juuri näissä kysymyksissä. Kaupungin halutaan olevan monasti vain ’selänpesu yhteiskunta’. Samalla kuitenkin huudetaan työpaikkoja. Kaupungin pitäisi työllistä sitä ja tätä ilman, että työllä on oikeaa tarkoitusta.Tulevaisuus vaatii yrityksiltä vahvaa sitoutumista innovaatioihin se ei ole kaupungin tai yhteiskunnan tehtävä. ”Kilpailukyky ei ole mailla tai kaupungeilla vaan siellä toimivilla yrityksillä”.

Tämän totesi tohtori Harri Kulmala DIMECC:stä, esitellessään johtavaa suomalaista älykästä digitalisaation innovaatioalustaa. Alusta antaa eri yritysten tuoda uusia ideoita ”sulatusuuniin”. Tällä hetkellä johtava innovaatio on tehdä rahtilaivoista autonomisia eli miehistövapaita aluksia.Varkaus ja lähiseutu on vajaan 40000 asukaan yhteisö. Suomessakaan ei ole kuin 5,6 miljoonaa asukasta. Jo yksistään Pietarissa on enemmän. Tai jos katsoo Kiinan kaupunkeja, niin Varkauden väkiluku kertyy Sanghain kymmenestä korttelista. Miten sinä silloin voit keskustella esimerkiksi vaateteollisesta työvoimasta? Meillä täällä edelleen haikaillaan eisereitä ja vastaavia yrityksiä työllistämisen pohjaksi.

Varkaudessa koettiin kovia 2004-2010 kuten koko Suomessa. Paperiteollisuus ja kännykkäteollisuus siirtyi pois tai ajettiin alas. Mistä tämä johtui? Tuohon on varmasti monta erinäistä syytä, mutta keskeinen näissä kaikissa on ’ekosysteemin’ heikkous. Samaan heikkouteen kaatui Microsoftin ostama Nokian kännykkäbusiness. Jos palveluilla ei ole käyttäjiä, sitä ei isokaan yritys voi pitkään terveellä pohjalla tuottaa. Suomi ei voi kilpailla teollisen tuotannon alalla, jollei sillä ole liitetty tuotantoon jotain erinomaista ja erilaisia tekijöitä kilpailijoihin verrattuna. Suomi ja Varkaus tarvitsee innovointiin, kehittämiseen perehtyneitä kilpailukykyisiä yrityksiä.

Yrittäjäpalkinnon saanut Elcoline on hyvä esimerkki. Yritys ei jäänyt koskaan nyhjäämään vaan sähkökaapeleiden vetäjäksi. Se on halunnut tehdä jotain toisin.Vieremällä toimiva Ponsse halusi mullistaa metsän korjuun. Sekään ei ole pelkästään laitteita valmistava yritys. Sillä on koko ekosysteemi hallussa. Päivän päätyttyä tiedetään tarkkaan heidän palvelukeskuksessaan tuotantomäärät eri koneilla ympäri maailmaa ja mahdolliset tulevat huoltokutsut etukäteen.

Varkaus luomalla mahdollisuuden vaikkapa tuolle paljon keskustelua aiheuttaneelle datakeskukselle, antaa kilpailuvoimaa alueelle sijoittuville toimijoille. Nyt varmasti lukija kyselee. Eikö tuo ole sitä paljon parjattua yritystukea? Valtaosa USAn teollisuudesta saa yritystukea. Se on vaan peitelty siellä puolustushallinnon alle. Datakeskusten määrä varmasti tulee kasvamaan, kun katsoo nuorta sukupolvea. He tallettavat jatkuvasti kaiken aikaa snapchat tai periscope videoita pilvipalveluihin. Itsekin käytän tänä päivänä noin teratavun kuva-arkistoa pilvestä. Se on tuhat kertainen määrä kuin seitsemän vuotta sitten.

Suomessa on kymmeniä datakeskuksen haluavia kuntia. Meillä on kuitenkin kaksi keskeistä tekijää. Sijainnillisesti paikka on hyvä, koska tuon tyypinen laitos vaatii ehdottoman vakaan sähkön saannin. Toinen on tietoliikenneyhteydet, jotka juuri Huruslahden tienoille on rakennettu samaisia linjoja myöten. Kolmas vaade on hyvän raakaveden saanti jäähdytykseen. Keskikokoinen datakeskus tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin 8000 saunan kiuasta. Olisihan siinä jakaa sitä vaikka jättiäiskatkarapukasvattamolle, jollainen on pykäisty pystyyn Porissa. Katkarapukasvattamo vaatii kosteat lämpimät olosuhteet ja puhdasta merivettä. Meilläpä suolavettä ei ole, mutta siitäpä jokin vaan innovaatiota kehittämään :) Onko kukaan kokeillut, jospa se kasvaisi puhtaassa vedessä.

Ensimmäisessä kolumnissani kahdeksan vuotta sitten toin esille kartongista valmistettavan oluttölkin. Eihän sitä suinkaan tehty Varkaudessa, mutta Tanskassa niitä nyt tehdään. Pulloa ovat olleet kehittämässä Tanskan teknillinen yliopisto ja pakkausyritys EcoXpack. Innovaatiorahasto tukee hanketta. Yrityskulttuuri kaupungeissa ja yrityksissä toteutuu aina, koska ihmiset ja työntekijät sen on tehneet. Mutta toteutuuko kaupungin strategian pääviesti. ”Rohkea ja inhimillinen Varkaus”