Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari otti omassa ’Valtuuston jälkeen’ kolumnissaan marraskuussa 2016 kantaa kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen. ”Kaupungin ydintehtävä on luoda edellytyksiä yritystoiminnalle”. Tuossa on sitä, josta olemme usein keskustelleet kahdeksan vuotisen valtuustokauden aikana. Samaan aikaan on tullut useita kampituksia juuri näissä kysymyksissä. Kaupungin halutaan olevan monasti vain ’selänpesu yhteiskunta’. Samalla kuitenkin huudetaan työpaikkoja. Kaupungin pitäisi työllistä sitä ja tätä ilman, että työllä on oikeaa tarkoitusta.Tulevaisuus vaatii yrityksiltä vahvaa sitoutumista innovaatioihin se ei ole kaupungin tai yhteiskunnan tehtävä. ”Kilpailukyky ei ole mailla tai kaupungeilla vaan siellä toimivilla yrityksillä”.
Tämän totesi tohtori Harri Kulmala DIMECC:stä, esitellessään johtavaa suomalaista älykästä digitalisaation innovaatioalustaa. Alusta antaa eri yritysten tuoda uusia ideoita ”sulatusuuniin”. Tällä hetkellä johtava innovaatio on tehdä rahtilaivoista autonomisia eli miehistövapaita aluksia.Varkaus ja lähiseutu on vajaan 40000 asukaan yhteisö. Suomessakaan ei ole kuin 5,6 miljoonaa asukasta. Jo yksistään Pietarissa on enemmän. Tai jos katsoo Kiinan kaupunkeja, niin Varkauden väkiluku kertyy Sanghain kymmenestä korttelista. Miten sinä silloin voit keskustella esimerkiksi vaateteollisesta työvoimasta? Meillä täällä edelleen haikaillaan eisereitä ja vastaavia yrityksiä työllistämisen pohjaksi.
Varkaudessa koettiin kovia 2004-2010 kuten koko Suomessa. Paperiteollisuus ja kännykkäteollisuus siirtyi pois tai ajettiin alas. Mistä tämä johtui? Tuohon on varmasti monta erinäistä syytä, mutta keskeinen näissä kaikissa on ’ekosysteemin’ heikkous. Samaan heikkouteen kaatui Microsoftin ostama Nokian kännykkäbusiness. Jos palveluilla ei ole käyttäjiä, sitä ei isokaan yritys voi pitkään terveellä pohjalla tuottaa. Suomi ei voi kilpailla teollisen tuotannon alalla, jollei sillä ole liitetty tuotantoon jotain erinomaista ja erilaisia tekijöitä kilpailijoihin verrattuna. Suomi ja Varkaus tarvitsee innovointiin, kehittämiseen perehtyneitä kilpailukykyisiä yrityksiä.
Yrittäjäpalkinnon saanut Elcoline on hyvä esimerkki. Yritys ei jäänyt koskaan nyhjäämään vaan sähkökaapeleiden vetäjäksi. Se on halunnut tehdä jotain toisin.Vieremällä toimiva Ponsse halusi mullistaa metsän korjuun. Sekään ei ole pelkästään laitteita valmistava yritys. Sillä on koko ekosysteemi hallussa. Päivän päätyttyä tiedetään tarkkaan heidän palvelukeskuksessaan tuotantomäärät eri koneilla ympäri maailmaa ja mahdolliset tulevat huoltokutsut etukäteen.
Varkaus luomalla mahdollisuuden vaikkapa tuolle paljon keskustelua aiheuttaneelle datakeskukselle, antaa kilpailuvoimaa alueelle sijoittuville toimijoille. Nyt varmasti lukija kyselee. Eikö tuo ole sitä paljon parjattua yritystukea? Valtaosa USAn teollisuudesta saa yritystukea. Se on vaan peitelty siellä puolustushallinnon alle. Datakeskusten määrä varmasti tulee kasvamaan, kun katsoo nuorta sukupolvea. He tallettavat jatkuvasti kaiken aikaa snapchat tai periscope videoita pilvipalveluihin. Itsekin käytän tänä päivänä noin teratavun kuva-arkistoa pilvestä. Se on tuhat kertainen määrä kuin seitsemän vuotta sitten.
Suomessa on kymmeniä datakeskuksen haluavia kuntia. Meillä on kuitenkin kaksi keskeistä tekijää. Sijainnillisesti paikka on hyvä, koska tuon tyypinen laitos vaatii ehdottoman vakaan sähkön saannin. Toinen on tietoliikenneyhteydet, jotka juuri Huruslahden tienoille on rakennettu samaisia linjoja myöten. Kolmas vaade on hyvän raakaveden saanti jäähdytykseen. Keskikokoinen datakeskus tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin 8000 saunan kiuasta. Olisihan siinä jakaa sitä vaikka jättiäiskatkarapukasvattamolle, jollainen on pykäisty pystyyn Porissa. Katkarapukasvattamo vaatii kosteat lämpimät olosuhteet ja puhdasta merivettä. Meilläpä suolavettä ei ole, mutta siitäpä jokin vaan innovaatiota kehittämään :) Onko kukaan kokeillut, jospa se kasvaisi puhtaassa vedessä.
Ensimmäisessä kolumnissani kahdeksan vuotta sitten toin esille kartongista valmistettavan oluttölkin. Eihän sitä suinkaan tehty Varkaudessa, mutta Tanskassa niitä nyt tehdään. Pulloa ovat olleet kehittämässä Tanskan teknillinen yliopisto ja pakkausyritys EcoXpack. Innovaatiorahasto tukee hanketta. Yrityskulttuuri kaupungeissa ja yrityksissä toteutuu aina, koska ihmiset ja työntekijät sen on tehneet. Mutta toteutuuko kaupungin strategian pääviesti. ”Rohkea ja inhimillinen Varkaus”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti