Esa Tuovisen (64) näkökulmia, ajatuksia ja mietteitä Varkaudesta. Ensimmäiset vuodet asuin "pitkien piippujen varjossa" aivan tehtaan vieressä Korpelassa. Minut toi aikanaan tänne teollisuuden automatisoituminen. Eka työnantajani oli Ahlström ja Honeywell. Vuosien saatossa teollisuus ja työpaikat ovat muuttuneet. Nykyinen työpaikka on Call Waves. Luottamustehtävissä on saanut kokea monen moista. Välillä päätökset ovat olleet raskaita, mutta niiden kanssa on elettävä ja eteenpäin mentävä.
Kameran takana
keskiviikko 29. joulukuuta 2021
Strömsöö paikka jossakin, Soten strömsöö on Muurame.
tiistai 28. joulukuuta 2021
Pohjois-Savon hyvivnvointialueen palveluiden jakautuminen eri toimintoihi v2020
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut v 2020
Etädiagnostiikka on hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden avain.
Etädiagnostiikkaa tarvitaan 28.12.2021
Tulevaisuuden muutostyötä voidaan aloittaa tehdä nyt samalla
Kun palvelut siirtyvät yhden toimijan sateenvarjon alle, on digitalisaatiosta erityinen hyöty. Data, jota aina sanotaan, että ei voida käyttää on vain teoreettinen kysymys. yleensä yhden hyvinvointialueen palvelut ovat kuitenkin rajallisen tietojärjestelmäjoukon alla. Ei tehdä estettä vaan katsotaan aidosti eteenpäin.
Pelkkä vanhojen toimitojen siirto yhdelle palveluntuottajalle (PSHYVA) ei tuo sitä hyötyä, jota muutoksessa on lähdetty hakemaan. Meillä on vain rajallinen joukko lääkäreitä edelleenkin. Meillä on rajallinen joukko hoitajia edelleenkin. Miksi palveluja ei voida uudistaa vastaamaan tulevaisuutta?
Haetaan rohkeita ratkaisuja ja tuotetaan parempaa palvelua.
keskiviikko 22. joulukuuta 2021
Elinvoimaa Varkaudessa, julkaistu WL 10.6.2021
Elinvoima tarvitsee työvoimaa
Varkaudessa kuten monessa muussakin kunnassa ja
kehyskaupungissa tulee olemaan haasteena työvoiman saatavuus. Yritykset eivät
tule sijoittumaan alueelle, jollei siellä ole niiden tarpeen mukaista
työvoimaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että koulutus on lähialueella oltava
heidän tarpeensa mukaista. Tällä hetkellä koulutuspaikat toisella asteella ja
alemmalla korkeakouluasteella ovat kovasti miesvoittosia, vaikka ei pitäisi
puhua enää tällä tavoin. Kuitenkin tosiasia on se, että koulutus on
kahtiajakoista.
Tulevaisuudessa jopa yliopistokaupungit kilpailevat
opiskelijoista. Ikäryhmät ovat vuositasolla alle 50 tuhatta. Vain hyvin
vetovoimaiset kehyskaupungit voivat vetää nuoria alueelle.
Varkauden työssä käyvien työvoiman määrä on vain 7340
henkilöä. Se on vain 36 prosenttia asukasluvusta. Työvoiman määrä on työssä
käyvät plus lomautetut ja työttömät. Tämä on yhteensä 8500 henkilöä. Tulevan
valtuustokauden ennakoitu vähenemä työvoimassa on varovaisen ennusteen mukaan
500 henkilöä.
Vähenemän osuus vaikuttaa kunnallisverotuloissa lähes viisi
miljoonaa vuonna 2025, vaikka otetaan huomioon mahdollinen palkkatulojen kasvu.
Meidän on satsattava tulevaan työvoimaan, jotta selviämme.
Ilman työperäistä maahanmuuttoa Varkaus ei pysty tuottamaan
omia peruspalveluita, eikä yrityksille ole riittävää osaavaa työvoimaa.
Varkauden nettomuutto oli huhtikuussa alueen sisällä plussa, mutta se ei riitä.
Uusien päättäjien on ymmärrettävä talouden lainalaisuuksista
ainakin se, että kaupunki ja sen omistamat yhtiöt ovat joutuneet sijoittamaan
niin sanotusti seiniin ja varmasti joutuu myös jatkossa näin tekemään.
Teollisuuden, palveluiden ja näiden alihankkijoiden osuus on
Varkaudessa merkittävä. Taitotalon, Enotalon ja Teollisuuskylän rakennuttamissa
ja omistamissa kiinteistöissä tekee töitä 1490 työntekijää. Jo yksistään
Taitotalon kiinteistöissä toimii yli 600 henkilöä.
Voi tietysti kysyä. Onko tämä oikeanlaista toimintaa
kaupungin ja koko Keski-Savon alueen vetovoiman kannalta. Meillä on ollut
akkutehtaan kiinteistön ongelmat, mutta kokonaisuus huomioiden ilman näitä
merkittäviä satsauksia olisi valtaosa yrityksistä jääneet sijoittumatta
alueelle.
Kaupunkikonsernin velkarakennetta on tarkasteltava
kriittisesti. Kiinteistöt eivät varmasti ole vuokratuloina kultakaivos,
mutta työllisyyden kannalta kuitenkin välttämätön kohde.
Tuon 1500 työntekijän suoranainen vaikutus verotuloihin on yli
23 miljoonaa. Kun otat huomioon muun palvelutarpeen, on luku todella
merkittävä. Ilman tätä et palveluja rakenna.
Varkaus tarvitsee hyviä päättäjiä. Valitaan ne
demokraattisesti vaaleilla. Varkautelaisten kannalta kaupungilla on etsikkoajat
elinvoimaisuuden takaamiseksi. ”Kuuta en lupaa taivaalta, mutta osaamista
hyvinkin.”
Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu (kok.)
Hyvivoiva Varkaus julkaistu 10.8.2021 WL
Hyvinvoiva Varkaus on osa hyvinvointimaakuntaa
Varkaudessa selvittiin alkukesän kuntavaaleista osa
voittajina ja osa häviäjinä. Vaalin jälkeen käydyistä paikkaneuvotteluistakin
selvittiin loppujen lopuksi kohtalaisen yksituumaisesti. Kiitos siitä kaikille
neuvottelukumppaneille. Tästä oli osoituksena vain reilun tunnin mittainen
valtuuston avauskokous.
Kaupungin eri toimielimet pääsevät tulevan kauden
kehitystyöhön ja strategian päivittämiseen varkautelaisten eteen. Jokaisella on
varmaan erilaisia haluja, mutta uudenlainen yhteinen pesä on tässä
rakennettava.
Eduskunta päätti monien vuosien työn jälkeen
hyvinvointimaakunnista. Kyseiseen palvelualueeseen siirtyy toistaiseksi
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Edelleen jää rinnalle maakunnan,
maakuntaliiton alueellisen kehityksen ja aluehallinnon organisaatiot.
Kokoomus on varmasti eniten kritisoinut juuri tuota
päällekkäisiä organisaatiota ja sitä myötä kulujen kasvua. Tämän kuitenkin
maksaa maakunnan asukkaat verojensa myötä. Suurimman osan siitä vastuusta
kantaa työssä käyvä keskituloinen tai sen yli ansaitseva asukas. Emme ole
ihastuneet maakuntaverosta.
Uuden hyvinvointimaakunnan kehittämisessä on myös
varkautelaisten oltava mukana. Se on varkautelaisten ja myös kaikkien
puolueiden etu. Kuinka hyvin palvelut tulevat kohdistumaan varkautelaisille?
Siinä päätöksenteossa on oltava mukana valvomassa tämän alueen etua.
Maakunnan asukkaiden menoista sosiaali- ja terveydenhuollon vakioidut
menot ovat Pohjois-Savossa melko tarkkaan 4000 euro per asukas. Vuoden 2019 Pohjois-Savon
kuntien sote-menot olivat 975 miljoonaa euroa. Tänä vuonna menot tulevat
nousemaan yli miljardin euron.
Mainittakoon, että Varkauden vastaavat menot ovat luokkaa 90
miljoonaa. Ne ovat keskimäärin
vuositasolla 4250 euroa per asukas.
Investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat
olleet järkyttävät koko maan varustelukilpailussa. Pohjois-Savon alueella on terveydenhuollon
rakennuksiin investoitu viimeisten vuosien aikana ja lähivuosina yli 400
miljoonaa euroa. Varkauden Aalto-hyvinvointikeskus (sairaala) maksoi yli 40
miljoonaa euroa.
Varkaudelle on erittäin tärkeää saada sairaalan käyttö
sellaiselle tasolle, että hyvinvointimaakunta vuokraa sitä mahdollisimman
laajan käyttötarpeen mukaan ja meillä tulee säilymään lähipalvelut korkealla
tasolla.
Sairaalan toiminnot ovat vastattava mahdollisimman laajalti
järjestämissuunnitelmaa.
Luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden on oltava
vaikuttamassa nimenomaan tässä työssä. On oltava yksituumaisuus mitä haetaan
palvelualueelta. Aktiiviset henkilöt astukaa ehdolle maakuntavaaleissa.
Henkilöstö on merkittävässä roolissa, jotta palveluita
voidaan tuottaa hyvinvointialueen tarpeeseen järkevästi ja palveluvaatimusten
mukaan. Henkilökunnan riittävyys ja osaamistaso, sekä palkkojen harmonisointi
on huomioitava koko Pohjois-Savon alueella. Varkautelaisilla on mahdollisuus
näyttää esimerkkiä ja osaamista.
Kaupungin tehtäväksi jää edelleen kasvun ja oppimisen
kehittäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja tekninen toimi. Joten tarkan ”markan”
investoinnit ja eläminen jatkuu Varkaudessa. Hyvinvoivaan Varkauteen on
mahdollisuus saada uusia asukkaita ja työvoimaa. Teollisuudella ja
palveluillahan menee nyt hyvin.
Jäi sanomatta. Maakunnan palveluihin kuuluvat myös
pelastustoimen ja ensihoidon palvelut. Vaikka nämä ovat murto-osa
sote-menoista, niin meillä on uuden pelastusaseman kaavamuutos menossa.
Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu (kok.)
Vapaus koittaa ja kansa vaeltaa syksyllä Saariselälle. Julkaistu WL 1.10.2021
Liberte - vapaus, huusi kansa ja lähti vaellukselle
Suomessa ja koko maailmassa on liikkuminen ollut
hyvin rajoitettua viimeisen puolentoista vuoden aikana johtuen tietysti
koronasta. Tämä liikkumisen rajoitus on näkynyt erityisesti seniorikansalaisten
tottumuksissa. Tuo monelle pakonsanelema liikkumisen rajoitus, on kuin olisi
ollut karanteenissa maski päässä koko viimeisen vuoden.
Kun vihdoin syksy koitti ja Lapin ruskan kaipuu iski
kansaan, oli syysruskan vaelluksella kuultavissa kansan suusta Liberte, vapaus.
Tämä oli silmin nähtävissä ja aistittavissa Lapin maisemissa. Kansa kiipesi
Pyhän Nattasen huipulle syksyisenä sunnuntaina ja räpsi kuvia muistoksi. Vaikka
suomalaisia tuntoja on kuvattu todella hyvin Suomussalmen ”Hiljaisen kansan” maisemataideteoksessa,
niin nyt se jurous oli pitkälti tipotiessään vaeltavassa kansassa.
Jollain tavoin oli käsin kosketeltavissa ihmisten halu
nousta sauvojen kera jopa kontaten uhri kivimäisen tunturin huipulle ja nähdä
kauas pitkälle Lokan valtaville altaille ja ympäröiville tuntureille ja
keltaisenaan loistaville soille. Syksyinen maaruska ja lehtiruska näkyi
kaikessa kauneudessaan kertomalla pian saapuvasta talvesta. Vapaus oli läsnä
ihmisten mielessä. Korona oli voitettu ja rokotukset olivat kunnossa. Uskalsi
mennä jopa Souvareiden tansseihin.
Voin kuvitella kuinka eläkeläisten bussilasteissa oli
keskusteltu, mitä on jäänyt tekemättä ja ystäviä kohtaamatta. Lapsen lapsikin
oli kasvanut 18 kk aikana monta kymmentä senttiä ja oli oppinut kävelemään ja
puhumaan. Hyvin voi ymmärtää tuon tunteen. Sitä tuskin Teamsin tai WhatsApin
kautta isovanhemmat ovat pystyneet kokemaan.
Vihdoin uskalsi liikkua. Oli ostettu uutta asuntoautoa ja lähdetty
ainakin vielä kerran Lappiin. Kaikilla oli halu kokea ja tuntea millä tavoin
Lapin lumo voi vaikuttaa ihmismieleen Kiilopään tuulisella huipulla.
On todella tärkeä havaita mikä on luonnon merkitys
hyvinvoivalle ihmismielelle. Sitä ei varmasti mikään hyvinvointialueen
muodostaminen ratkaise.
Uuden hyvinvointimaakunnan syntyminen on kuitenkin
entistä lähempänä. Jo neljän kuukauden päästä meillä on uusi valtuusto
valittuna. Sen tehtävä on viedä sosiaali- ja terveyspalvelun ja
pelastuspalvelun toiminnot uuteen ”hallintohimmeliin”. Toiminnan kehittämisessä
pitää olla myös varkautelaisten edustus.
Kehittämisessä on myös varkautelaisten oltava mukana. Siitä
päättävät varkautelaiset lähes 17000 äänestäjää. Äänestäjät on saatava
liikkeelle, ettei yksin kuopiolaiset valtuutetut tule päättämään maakunnan kohtalosta.
Uudessa hyvinvointivaltuustossa on 69 jäsentä ja nykyisellä mallilla vain 5 - 6
jäsentä tullaan valitsemaan Varkaudesta.
Se on varkautelaisten ja myös kaikkien puolueiden etu.
Kuinka hyvin palvelut tulevat kohdistumaan varkautelaisille? Tuossa päätöksenteossa
on oltava mukana valvomassa alueellista etua.
Pohjois-Savon asukasluku on noin 248 tuhatta. Palvelualueen
sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimen palvelut maksaa noin 1,1
miljardia. Se rahoitus on meidän tavalla tai toisella katettava. Ministeri
Kiuru totesi kesällä, ettei kuntalainen maksa näitä menoja. Kyllä se kuitenkin
niin on, että veroja maksava kuntalainen tuon joutuu kustantamaan.
Varkaudelle on erittäin tärkeää saada Aalto -hyvinvointikeskuksen
käyttö sellaiselle tasolle, että hyvinvointimaakunta vuokraa sitä
mahdollisimman laajan käyttötarpeen mukaan ja meillä tulee säilymään
lähipalvelut korkealla tasolla.
Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu (kok.)
Huoli huomisesta, julkaistu WL 16.11.2021
On huoli huomisesta ja tulevaisuudesta.
Varkaudessa tehdään budjettia seuraavalle vuodelle ja
samalla katsotaan suunnitelmakautta vuosille 2023-2025. Nyt kukaan ei puhu
kuinka tehdään kasvava 62 000 asukkaan lähialueyhteiskunta.
Olemme
ottaneet härkää sarvista ja katsoneet realismin näkökulmasta tulevaisuutta
suunniteltaessa. Suomessa on vain 25 kuntaa, jotka ovat kasvu-uralle. Varkaus
ja monta muuta kuntaa ovat joko hallitun supistuvan tai voimakkaasti taantuvan
kunnan joukossa.
Monet
olennaiset mittarit kertovat kunnan asemaa muiden kuntien joukossa. Lukujen
perusteella on nähtävissä Varkauden suhteellinen velkautuneisuus. Se on
kuntatasolla 7200 euroa per asukas huomioiden lainat ja vuokravastuut ja
konsernitasolla 12900 euroa per asukas. Nämä ovat 50 prosenttia suuremmat kuin
keskimäärin Suomen kunnissa. Verokorotuksia ei juurikaan voida tehdä, koska se
on myös yksi kriisikunnan mittari.
Aluevaalit
ovat tammikuussa. Se linjaa toimintakaudelle v2023 - 2025 merkittäviä
muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluepelastus siirtyy
hyvinvointialueelle. Tämä tarkoittaa noin 65 prosentin osuutta kaupungin nykyisistä
palveluista. Meille jää kuitenkin kaikki peruskunnan vastuut lainoista ja
leasingvastuista. Mikä on jäljelle jäävä peruspääoma omistusten ja vastuiden
myötä olemassa?
Tulevaisuuden
taustoittamiseksi on hyvä ymmärtää seuraavia tekijöitä.
Väestö
vanhenee vuoteen 2040 mennessä merkittävästi. Keski-ikä lähestyy 60 vuotta ja
yli 90 vuoden ikäisten määrä kasvaa 320 —-650. On huomioitava myös se tosiasia,
55–64 vuotiaiden osuus vähenee 3400 tasolta 2400 asukkaan tasolle. Peruskunnan palvelurakenne
muuttuu nykyisestä. Tarvitaan välimallin mukaisia palveluasuntoja.
Oppilasmäärät
pienevät 1800 oppilaasta 1000 oppilaan tasolle. Mitä kouluja korjataan ja
rakennetaan? Työtä tekevän väestön osuus pienenee 8200—6000 työssä käyvään. Verotulot
pienenevät.
Syntyvyyden
merkittävä lisääminen ei ole mahdollista, koska hedelmällinen ikäpolvi on
merkittävästi pienempi kuin vielä 10 vuotta sitten. Muualle opiskeluun
lähtevien paluumuutto ei mahdollista merkittävää syntyvyyden lisäämistä. Mitkä
ovat niitä elinvoimaisuuden avaintekijöitä, joilla turvataan tulevaisuus?
Työllisyys
on hyvällä tasolla ja on ilo nähdä merkittäviä yrityksiltä tulleita satsauksia
Varkauteen. Meillä on usean alan toimijoita ei pelkkä yhden tukijalan
yrityksiä. Mikä on tulevaisuudessa työvoiman saatavuus? Varkaus ei voi
kilpailla korkea-asteen koulutuksella. Se voi kilpailla ammattiasteen oikealla koulutuksella.
Varkaudessa
käy ulkopuolelta korkea-asteen koulutuksen saaneista työntekijöistä 40
prosenttia ja opistoasteen koulutuksen saaneista 20 %. Meillä ei ole joko
työpaikkaa perheen molemmille osapuolille tai meillä ei ole riittävän
tasokkaita asuntoja. Asuntoja on kyllä vapaana, mutta ne ovat yli 30 vuotta
vanhoja.
On
luotava älykkään supistumisen strategia. Syksyn aikana ovat valtuustoryhmät, kaupunginhallitus ja
viranhaltijat käyneet hyvää vuoropuhelua ja toivottavasti saadaan hyvä
yhteisymmärrys tästä.
On
tähdättävä pito voimaan. Millä me osoitamme olevamme jollakin mittarilla niin
elinvoimainen, että työvoima pysyy alueella ja käy alueella. Myös hallittu
maahanmuutto on välttämätön, jotta palveluja voidaan tuottaa.
Silti
kunta voi olla elinvoimainen ja hyvinvoiva, jos kohdistamme palvelut oikein.
Suomessa on 200 kuntaa, jotka kertovat strategiassa luonnon ja virkistymisen
olevan ihan kivenheiton päässä ja palvelut ovat lähellä. Näin on myös Varkaudessa,
mutta millä me erottaudumme.
Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas (kok.)
Strömsöö, paikka tuolla jossakin
Strömsöö, kohti uutta hyvinvointialuetta. 22.12.21
Varkaudessa on moni asia kääntynyt hyvään suuntaan
kuten tuossa lauantai-illan TV-sarjassa. Strömsössä onnistuu lähes kaikki.
Langat värjäytyy jouluisiin villasukkiin ja lankoihin, ei tarvitse kuin vähän
liuottaa ja laittaa värit ja langat pataan. On hienoa tehdä oma villapaita.
Palikat loksahtelee upeaan vanhan ajan tuvan penkkiin kalanpyrstö liitoksin,
eikä tarvitse ikean asentajaa paikalle. Siinä istuessa voi lasta pitää polvella
ja saappaan koukussa kiikuttaa uneen. Ruoka ei koskaan pala pohjaan ja aina se
maistuu erityisen vivahderikkaalta pehmeän omenaviinin kera. On joulun aika jo
lähellä.
Meillä
yritykset ovat saaneet isoja tilauksia ulkomailta ja tuovat sitä kautta hyvää
myös moneen perheeseen joko suoraan tai välillisesti. Energia-alan yritykset ja
niiden alihankkijat ovat saaneet töitä Brasiliasta ja kaukaa muualta.
On
ollut ilo havaita muun teollisuuden heräilevän alalla. Viime päivinä Dream
Circus on ollut valokeilassa vauvan potkupuvuillaan. Kalanjalostus lisää
tuotantoaan, koska ihmisen kulutuskäyttäytyminen muuttuu entistä enemmän
kalaruokiin.
Varkaus tarvitsee monipuolista teollisuutta ja palveluja,
jotta alue voi kehittyä vetovoimaiseksi tai pitovoimaiseksi. Yksi tavoite, on
saada uusia paikkakunnalle muuttavia asukkaita. Kuinka me saamme näissä
työpaikoissa käyvät henkilöt sitoutumaan Varkauteen ja asettumaan asumaan tällä
hienolla paikalla veden ääressä.
Varkautelaisten keski-ikä ylittää tulevan vuoden aikana 50
vuoden rajapyykin. Tämä näkyy myös ihmisiä lähellä olevassa seurakunnassa. Siunauksia
tehdään vuodessa jopa yli 200 henkilöä ja uusia seurakuntaan kastettuja on
entistä vähemmän, noin 70 lasta vuodessa.
Aluevaalit ovat kuukauden päästä ja silloin osa
varkautelaisista ehdokkaista toivottavasti tulee valituksi tuohon
varteenotettavaan haasteeseen. Tällä hetkellä moni kuntalainen ei ymmärrä miten
iso muutos tulee tapahtumaan. Varkauden sosiaali- ja terveystoimen reipas 100
miljoonaa euroa tulee siirtymään hyvinvointialueelle.
Uuden alueen toimintakate on vajaa 1,1 miljardia.
Yleiskatteinen rahoitus jakautuu asukasperusteiseen 14,6 prosenttia. joka
vastaa 153 miljoonaa euroa. Palveluntarpeen mukaiseen rahoitusosuuteen 80,3
prosenttia 883 miljoonaa euroa, joka sisältää myös pelastustoimen pienen
osuuden. Olosuhdetekijöiden osuus on 4,2 prosenttia eli noin 46 miljoonaa
euroa. Hyvinvoinnin tekijöiden osuus on vajaa prosentti. Toisin sanoen
hyvinvoinnin edistämiseen on varattu vain 10 miljoonaa euroa.
Lukujen perusteella on nähtävissä toiminnan olevan hyvin
terveydenhuolto painotteinen. Erikoissairaanhoito 42 prosenttia ja
perusterveydenhoito 14 prosenttia ja sosiaalitoimi 41 prosenttia.
Pelastustoimen osuus on 3 prosenttia.
Hyvinvointialue on 12500 henkilön työyhteisö, joten henkilöstökulujen
osuus tulee olemaan mittava 47 prosenttia. Ostopalveluiden osuus 31 prosenttia
ja tarvikkeiden osuus 10 prosenttia.
Hyvinvointialueen lainat tulevat olemaan isot kuten on
Varkauden kaupungilla ja monella muullakin kunnalla. Asukasta kohden hyvinvointialuelainoja
tulee olemaan yli 1750 euroa per asukas.
On erityisen tärkeää, että vuosittain veroista kerätyillä rahaviralla
tarvittavat palvelut saadaan toimimaan. Ja pystytään pitämään myös kunnan
vastuulle jääviä palveluita yllä. Vain elävät hyvinvoivat kunnat voivat
selviytyä muutoksesta. Menokehys on oltava kurissa.
Hyvinvointialueen luottamushenkilöiksi on löydettävä osaavia
henkilöitä. Itse näen talouden olevan avainasia lähimpien vuosien aikana.
Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas (kok.)