(Julkaistu Warkauden Lehti 19.11.2013)
Terveydenhuollon uudistaminen on menossa laajalla foorumilla monella sektorilla. Paljon puhutaan sote -uudistuksesta ratkottaessa muun muassa Keski-Savon kohtaloa. Pieksämäki näytti tehneen alustavan päätöksen Mikkelin suuntaan ja itse painiskelemme koko ajan olemassa olostamme. Kohtalon kysymyksiä on monia.
Terveydenhuollon tehokkuuden parantamiseen Sosiaali-ja terveysministeriö ja THL ovat tukeneet kuntia muun muassa Kasteen Hyvä vastaanotto -hankkeessa, johon on osallistunut 95 terveydenhuollon toimintayksikköä ympäri Suomea.Tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä terveydenhuoltoon ja parantaa toimintaa työtapoja muuttamalla.
Väestövastuu eli omalääkärijärjestelmä luotiin viime vuosituhannen lopun tarpeiden mukaan. Mallin kehittäjät pitkälti uskoivat lääkäri- ja hoitajaparityöskentelyyn. Kun parilla ovat etukäteen määritellyt asiakkaat, niin uskottiin parempaan palveluun pitemmän potilastuntemuksen myötä. Varkaudessa on ollut 12 hoitoaluetta ja niille kullekin olisi pitänyt olla määritelty väestövastuulääkäri ja hoitaja.
Kuten arvata saattaa, tällainen ruusuinen kuvitelma ei toimi. Onhan ollut pitkiäkin jaksoja, kun jollakin alueella ei ole ns. omalääkäriä. Monelle kuntalaiselle on jäänyt se tuntemus, ettei heillä ole lääkäriä kehen voi olla yhteydessä ja monesti hakeuduttiin päivystykseen.Jonojen purkutalkoita on jouduttu tämän takia tekemään tarpeen mukaan.
THL:n tilastojen mukaan enenevässä määrin väestövastuumallista on luovuttu ja menty listamalliin. Tällä listamallilla on parannettu alueellista hoidon tavoitettavuutta ja tasavertaisuutta niissä kaupungeissa, joissa aikasyöpöstä ja tehottomasta omalääkärijärjestelmästä on luovuttu. Tehottomuudessa on osasyynä ollut lääkärien jatkuva vaihtuvuus, jolloin pysyväistä hoitosuhdetta ei ole voinut syntyä.
Listamallin selkeitä etuja on se, että kullekin lääkärille allokoidaan aikaa päivittäisen tarpeen ja resurssien mukaan. Enää ei valkata asiakkaita sen mukaan millä alueella potilas asuu. Asiakas voi tietysti kysyä omaa tuttua lääkäriä, jos on ollut pitkäaikainen hoitosuhde. Silloin kun potilaan on tarve päästä lääkärille, niin hänelle käy taatusti muukin kuin oman alueen lääkäri.
Listamallikaan ei toimi, jos lääkärit itse pääsee määräämään potilasmääränsä eli kuinka vähän tai paljon asiakkaita otetaan. Se vaatii töiden organisoijaa. Vastuun pitää jakautua koko terveyskeskuksen kesken.
Varkaus teki vuosi sitten valtuustossa päätöksen väestövastuujärjestelmän purkamisesta ja listamalliin siirtymisestä. Nyt vuoden päästä voi todeta sen kuinka hidas ja kankea koneisto meillä on tekemään muutoksia.
Kyseisen järjestelmän käyttöönotto näyttää kulminoituvan johonkin tilakysymykseen. Ennen kuin kaikki toiminta on yhden saman sisäänkäynnin piirissä, niin tuntuu mahdottomalta päästä yksimielisyyteen siitä kuka asiakas on kenenkin asiakas. Pitääkö tosiaan vielä seuraavat puoli vuotta odottaa, jotta vuosi sitten tehty päätös viedään kentälle saakka?
Jotenkin nurinkuriselta tuntuu suomalaisen terveydenhuollon luutuneet rakenteet. Hyvä vastaanotto -hankkeen tuloksissa on luettavissa mm kommentti."Olemme saaneet lääkäritarjonnan vastaamaan kysyntää. Esimerkiksi maanantaisin ei enää järjestetä palavereja, vaan koko lääkärikunta pitää vastaanottoa, koska silloin kysyntä on huipussaan, sanoo Sipoon sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko." Lainaus Mediuutiset4.10.2013. Muutoksilla on saatu kiireettömän hoitoonpääsyn ajat kahteen viikkoon.
Sarkastinen toteamus. Pitääkö tosiaan perustaa Hyvä vastaanotto -hanke ennen kuin pystyy näkemään tuon tosiasian lääkäripalavereista? On kuin joulupukit lähtisi pitämään keskinäisiä palavereita jouluaattona kiireisimmän lahjanjaon aikaan.
Varkaus on kohtalon kysymysten äärellä. Miten verotulotriittää terveyskeskuksen ja sairaalan toimintojen pyörittämiseen, kun yksikkökustannukset pyrkivät kokoajan karkaamaan sietokyvyn ulkopuolelle. Vain tehokkailla hyvin hoidetuilla kustannuksiltaan järkevillä toimilla on mahdollisuus menestyä. Palveluiden pitää olla houkuttelevia sekä saatavuudeltaan että hinnaltaanniin itselle kuin naapurikunnille.
Vaikka meillä olisi minkälaisia Hyvä hoito - hankkeita vireillä, jos niistä ei oteta opiksi vaan tehdään vanhalla mallilla, niin rahat eivät yksinkertaisestiriitä. Terveydenhuollon menot vuositasolla Suomessa ylittää 20 miljardia euroa. Se on noin 175 000 tonnia euron kolikoita eli noin 4000 rekka-autolastillista. Eikös se ole aika paljon?
