Entä sitten kun hyvinvointialue on valmis WL 16.1.2022

 

Entä sitten kun hyvinvointialue on valmis

Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana olen saanut ollut ajan hermolla ja perehtynyt siten muutosprosessiin.

Hyvinvointialueelle palvelujen siirto askarruttaa kuntalaisia, mutta välttämättä ei pystytä ottamaan kantaa tilanteeseen ja ehdokkaiden kantoihin.

Varkauden nettokustannukset hyvinvointialueen palveluiden osalta ovat vuoden 2021 tason mukaan 97 miljoonaa euroa, jotka siirtyvät hyvinvointialueelle. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut mukaan lukien pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto ovat jatkossa PSHVA (Pohjois-Savon hyvinvointialueen) tuottamia palveluita. Uudella hyvinvointialueella on henkilöstä 12500. Palvelujen rahoitus on 1,1 miljardia.

Kun tarkastellaan tulevaisuutta hyvinvointialueella, niin rahoitusmalli suosii sellaisia alueita, joiden asukasmäärä kasvaa, kuten Uusimaa ja Pirkanmaa. Rahoitus on epäsuosiollinen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan tyyppisissä alueissa, joiden väkiluku pienenee ja väestö samalla ikääntyy. Muun Suomen on rahoitettava meidän palveluita.

Osa rahoitusrakenteesta on asukasmäärään sidottua ja suurin osa palvelutarpeeseen sidottua reilu 80 prosenttia. Palvelutarve määräytyy erilaisten mitattujen ja laskennallisten kertoimien mukaan. Kertoimet ovat luonteeltaan eri sairastavuuksien todennäköisyyksiä, riskikertoimia ja ikä sekä etäisyys, asukastiheyteen liittyviä mittareita.

Aluevaalit ovat Varkauden kannalta tärkeät. Tässä vaiheessa pääpaino on ollut palveluissa ja henkilöstössä. Kiinteistöt kuten Aalto-hyvinvointikeskus tai Louhirinne rakennukset jäävät kaupungille ja Wartalo-kodeille. Hyvinvointialue vuokraa tilat vuokranmaksuperusteen mukaan siirtymäkaudeksi, mutta miten on jatkossa.

Siirtymäajan jälkeen myös kaupungilla on omat haasteet ja niiden muutos täytyy olla hanskassa. Kunnille jää varhaiskasvatus ja perusopetus, hyvinvoinnin edistämispalvelut ja tekniset palvelut.

Varkauden asukasluku on vuonna 2027 arviolta 19200. Valtionosuudet ovat nyt peruspalvelutasauksen, verotulotasauksen osalta luokkaa 46 miljoonaa. Jatkossa nämä ovat vain noin 7 miljoonaa euroa. Meillä jää kuntaveroa ja kiinteistöveroa ja yhteisöveroa ja valtionosuuksia käyttöön reilu 40 miljoonaa. Meillä on pakostakin kuntaveronkorotus edessä tai palveluiden sopeuttaminen tarpeen mukaan.

Kaupunkikonsernin velka suhteessa verotuloihin on 2023 vuoden alussa 415 prosenttia. Nyt se on 127 prosenttia. Velkataakka on iso. Kuntien talous ja hyvinvointialueen palvelut ovat haasteita täynnä.

Esa Tuovinen / sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan pj, kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas (kok.)