Entä sitten kun hyvinvointialue on valmis WL 16.1.2022

 

Entä sitten kun hyvinvointialue on valmis

Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana olen saanut ollut ajan hermolla ja perehtynyt siten muutosprosessiin.

Hyvinvointialueelle palvelujen siirto askarruttaa kuntalaisia, mutta välttämättä ei pystytä ottamaan kantaa tilanteeseen ja ehdokkaiden kantoihin.

Varkauden nettokustannukset hyvinvointialueen palveluiden osalta ovat vuoden 2021 tason mukaan 97 miljoonaa euroa, jotka siirtyvät hyvinvointialueelle. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut mukaan lukien pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto ovat jatkossa PSHVA (Pohjois-Savon hyvinvointialueen) tuottamia palveluita. Uudella hyvinvointialueella on henkilöstä 12500. Palvelujen rahoitus on 1,1 miljardia.

Kun tarkastellaan tulevaisuutta hyvinvointialueella, niin rahoitusmalli suosii sellaisia alueita, joiden asukasmäärä kasvaa, kuten Uusimaa ja Pirkanmaa. Rahoitus on epäsuosiollinen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan tyyppisissä alueissa, joiden väkiluku pienenee ja väestö samalla ikääntyy. Muun Suomen on rahoitettava meidän palveluita.

Osa rahoitusrakenteesta on asukasmäärään sidottua ja suurin osa palvelutarpeeseen sidottua reilu 80 prosenttia. Palvelutarve määräytyy erilaisten mitattujen ja laskennallisten kertoimien mukaan. Kertoimet ovat luonteeltaan eri sairastavuuksien todennäköisyyksiä, riskikertoimia ja ikä sekä etäisyys, asukastiheyteen liittyviä mittareita.

Aluevaalit ovat Varkauden kannalta tärkeät. Tässä vaiheessa pääpaino on ollut palveluissa ja henkilöstössä. Kiinteistöt kuten Aalto-hyvinvointikeskus tai Louhirinne rakennukset jäävät kaupungille ja Wartalo-kodeille. Hyvinvointialue vuokraa tilat vuokranmaksuperusteen mukaan siirtymäkaudeksi, mutta miten on jatkossa.

Siirtymäajan jälkeen myös kaupungilla on omat haasteet ja niiden muutos täytyy olla hanskassa. Kunnille jää varhaiskasvatus ja perusopetus, hyvinvoinnin edistämispalvelut ja tekniset palvelut.

Varkauden asukasluku on vuonna 2027 arviolta 19200. Valtionosuudet ovat nyt peruspalvelutasauksen, verotulotasauksen osalta luokkaa 46 miljoonaa. Jatkossa nämä ovat vain noin 7 miljoonaa euroa. Meillä jää kuntaveroa ja kiinteistöveroa ja yhteisöveroa ja valtionosuuksia käyttöön reilu 40 miljoonaa. Meillä on pakostakin kuntaveronkorotus edessä tai palveluiden sopeuttaminen tarpeen mukaan.

Kaupunkikonsernin velka suhteessa verotuloihin on 2023 vuoden alussa 415 prosenttia. Nyt se on 127 prosenttia. Velkataakka on iso. Kuntien talous ja hyvinvointialueen palvelut ovat haasteita täynnä.

Esa Tuovinen / sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan pj, kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas (kok.)

Strömsöö paikka jossakin, Soten strömsöö on Muurame.

Strömsöö, paikka jossakin WL 29.12.21

Sote-alueiden parhaiten hoidettu kunta v 2020 on Muurame 2499 e/asukas. Myös edellisenä vuonna 2019 Muurame oli paras 2497 e/asukas. Pohjois-Savon keskiarvo on nyt 4175 eur/asukas.

 

Pohjois-Savon hyvivnvointialueen palveluiden jakautuminen eri toimintoihi v2020

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut v 2020

Oheinen kuva kertoo kuinka hyvinvointialueen palvelut eri toiminnoille jakautui vuonna 2020.

Näistä luvuista uupuu pelastustoimen palvelut, mutta niiden osuus on vain noin 3%.

Grafiikasta on nähtävissä monessakin kunnssa se epäsuhta. Perusterveydenhuoltoon (sininen alue oransikeltaisen ja vihreän välissä) ei ole satsattu riittävästi, vaan tämä on johtanut erikoissairaanhoidon käyttöön (vihreä alue). Iääntymiseen liittyvien palveluiden osuus on iso keltainen. Ikääntyminen on hyvä haaste myös tulevaisuuden hyvinvointialueella. Kuinka vanhenevalle väestölle kyetään tarjoamaan oikea-aikaista ennakoivaa palvelua, jolla voidaan välttää laitostuminen.

Etädiagnostiikka on hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden avain.

 Etädiagnostiikkaa tarvitaan 28.12.2021

 

Kun tarakastelee hyvinvointialueen tuottamia palveluita ja niiden kuluja, niistä moni voidaan järkiperäistää etädiagnostiikan avulla.

Meillä on tällä hetkellä vaikka millaisia dataa kerääviä laitteita, jos annettaisiin lupa niitä hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Se ei korvaa ihmiseltä ihmiselle palveluita, kun tarvitaan fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. On kuitenkin joukossa moninaisia palveluita, jotka voidaan tuottaa etänä digitaliasaation kautta.

Miksi mennä jonkin perustoimen takia lääkäriin, jos voidaan kommunikointi hoitaa TV:n tai läppärin kautta. Lääkärillä data on käytettävissä ja labratulokset hän pystyy totemaan yhtä hvyin etänä.

Tulevaisuuden muutostyötä voidaan aloittaa tehdä nyt samalla

Kun palvelut siirtyvät yhden toimijan sateenvarjon alle, on digitalisaatiosta erityinen hyöty. Data, jota aina sanotaan, että ei voida käyttää on vain teoreettinen kysymys. yleensä yhden hyvinvointialueen palvelut ovat kuitenkin rajallisen tietojärjestelmäjoukon alla. Ei tehdä estettä vaan katsotaan aidosti eteenpäin.

Pelkkä vanhojen toimitojen siirto yhdelle palveluntuottajalle (PSHYVA) ei tuo sitä hyötyä, jota muutoksessa on lähdetty hakemaan. Meillä on vain rajallinen joukko lääkäreitä edelleenkin. Meillä on rajallinen joukko hoitajia edelleenkin. Miksi palveluja ei voida uudistaa vastaamaan tulevaisuutta?

Haetaan rohkeita ratkaisuja ja tuotetaan parempaa palvelua.

Elinvoimaa Varkaudessa, julkaistu WL 10.6.2021

 

Elinvoima tarvitsee työvoimaa

Varkaudessa kuten monessa muussakin kunnassa ja kehyskaupungissa tulee olemaan haasteena työvoiman saatavuus. Yritykset eivät tule sijoittumaan alueelle, jollei siellä ole niiden tarpeen mukaista työvoimaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että koulutus on lähialueella oltava heidän tarpeensa mukaista. Tällä hetkellä koulutuspaikat toisella asteella ja alemmalla korkeakouluasteella ovat kovasti miesvoittosia, vaikka ei pitäisi puhua enää tällä tavoin. Kuitenkin tosiasia on se, että koulutus on kahtiajakoista.

Tulevaisuudessa jopa yliopistokaupungit kilpailevat opiskelijoista. Ikäryhmät ovat vuositasolla alle 50 tuhatta. Vain hyvin vetovoimaiset kehyskaupungit voivat vetää nuoria alueelle.

Varkauden työssä käyvien työvoiman määrä on vain 7340 henkilöä. Se on vain 36 prosenttia asukasluvusta. Työvoiman määrä on työssä käyvät plus lomautetut ja työttömät. Tämä on yhteensä 8500 henkilöä. Tulevan valtuustokauden ennakoitu vähenemä työvoimassa on varovaisen ennusteen mukaan 500 henkilöä.

Vähenemän osuus vaikuttaa kunnallisverotuloissa lähes viisi miljoonaa vuonna 2025, vaikka otetaan huomioon mahdollinen palkkatulojen kasvu. Meidän on satsattava tulevaan työvoimaan, jotta selviämme.

Ilman työperäistä maahanmuuttoa Varkaus ei pysty tuottamaan omia peruspalveluita, eikä yrityksille ole riittävää osaavaa työvoimaa. Varkauden nettomuutto oli huhtikuussa alueen sisällä plussa, mutta se ei riitä.

Uusien päättäjien on ymmärrettävä talouden lainalaisuuksista ainakin se, että kaupunki ja sen omistamat yhtiöt ovat joutuneet sijoittamaan niin sanotusti seiniin ja varmasti joutuu myös jatkossa näin tekemään.

Teollisuuden, palveluiden ja näiden alihankkijoiden osuus on Varkaudessa merkittävä. Taitotalon, Enotalon ja Teollisuuskylän rakennuttamissa ja omistamissa kiinteistöissä tekee töitä 1490 työntekijää. Jo yksistään Taitotalon kiinteistöissä toimii yli 600 henkilöä.

Voi tietysti kysyä. Onko tämä oikeanlaista toimintaa kaupungin ja koko Keski-Savon alueen vetovoiman kannalta. Meillä on ollut akkutehtaan kiinteistön ongelmat, mutta kokonaisuus huomioiden ilman näitä merkittäviä satsauksia olisi valtaosa yrityksistä jääneet sijoittumatta alueelle.

Kaupunkikonsernin velkarakennetta on tarkasteltava kriittisesti. Kiinteistöt eivät varmasti ole vuokratuloina kultakaivos, mutta työllisyyden kannalta kuitenkin välttämätön kohde.

Tuon 1500 työntekijän suoranainen vaikutus verotuloihin on yli 23 miljoonaa. Kun otat huomioon muun palvelutarpeen, on luku todella merkittävä. Ilman tätä et palveluja rakenna.

Varkaus tarvitsee hyviä päättäjiä. Valitaan ne demokraattisesti vaaleilla. Varkautelaisten kannalta kaupungilla on etsikkoajat elinvoimaisuuden takaamiseksi. ”Kuuta en lupaa taivaalta, mutta osaamista hyvinkin.”

Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu (kok.)

Hyvivoiva Varkaus julkaistu 10.8.2021 WL

 

Hyvinvoiva Varkaus on osa hyvinvointimaakuntaa

Varkaudessa selvittiin alkukesän kuntavaaleista osa voittajina ja osa häviäjinä. Vaalin jälkeen käydyistä paikkaneuvotteluistakin selvittiin loppujen lopuksi kohtalaisen yksituumaisesti. Kiitos siitä kaikille neuvottelukumppaneille. Tästä oli osoituksena vain reilun tunnin mittainen valtuuston avauskokous.

Kaupungin eri toimielimet pääsevät tulevan kauden kehitystyöhön ja strategian päivittämiseen varkautelaisten eteen. Jokaisella on varmaan erilaisia haluja, mutta uudenlainen yhteinen pesä on tässä rakennettava.

Eduskunta päätti monien vuosien työn jälkeen hyvinvointimaakunnista. Kyseiseen palvelualueeseen siirtyy toistaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Edelleen jää rinnalle maakunnan, maakuntaliiton alueellisen kehityksen ja aluehallinnon organisaatiot.

Kokoomus on varmasti eniten kritisoinut juuri tuota päällekkäisiä organisaatiota ja sitä myötä kulujen kasvua. Tämän kuitenkin maksaa maakunnan asukkaat verojensa myötä. Suurimman osan siitä vastuusta kantaa työssä käyvä keskituloinen tai sen yli ansaitseva asukas. Emme ole ihastuneet maakuntaverosta.

Uuden hyvinvointimaakunnan kehittämisessä on myös varkautelaisten oltava mukana. Se on varkautelaisten ja myös kaikkien puolueiden etu. Kuinka hyvin palvelut tulevat kohdistumaan varkautelaisille? Siinä päätöksenteossa on oltava mukana valvomassa tämän alueen etua.

Maakunnan asukkaiden menoista sosiaali- ja terveydenhuollon vakioidut menot ovat Pohjois-Savossa melko tarkkaan 4000 euro per asukas. Vuoden 2019 Pohjois-Savon kuntien sote-menot olivat 975 miljoonaa euroa. Tänä vuonna menot tulevat nousemaan yli miljardin euron.  

Mainittakoon, että Varkauden vastaavat menot ovat luokkaa 90 miljoonaa.  Ne ovat keskimäärin vuositasolla 4250 euroa per asukas.

Investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat olleet järkyttävät koko maan varustelukilpailussa. Pohjois-Savon alueella on terveydenhuollon rakennuksiin investoitu viimeisten vuosien aikana ja lähivuosina yli 400 miljoonaa euroa. Varkauden Aalto-hyvinvointikeskus (sairaala) maksoi yli 40 miljoonaa euroa.

Varkaudelle on erittäin tärkeää saada sairaalan käyttö sellaiselle tasolle, että hyvinvointimaakunta vuokraa sitä mahdollisimman laajan käyttötarpeen mukaan ja meillä tulee säilymään lähipalvelut korkealla tasolla.

Sairaalan toiminnot ovat vastattava mahdollisimman laajalti järjestämissuunnitelmaa.

Luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden on oltava vaikuttamassa nimenomaan tässä työssä. On oltava yksituumaisuus mitä haetaan palvelualueelta. Aktiiviset henkilöt astukaa ehdolle maakuntavaaleissa.

Henkilöstö on merkittävässä roolissa, jotta palveluita voidaan tuottaa hyvinvointialueen tarpeeseen järkevästi ja palveluvaatimusten mukaan. Henkilökunnan riittävyys ja osaamistaso, sekä palkkojen harmonisointi on huomioitava koko Pohjois-Savon alueella. Varkautelaisilla on mahdollisuus näyttää esimerkkiä ja osaamista.

Kaupungin tehtäväksi jää edelleen kasvun ja oppimisen kehittäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja tekninen toimi. Joten tarkan ”markan” investoinnit ja eläminen jatkuu Varkaudessa. Hyvinvoivaan Varkauteen on mahdollisuus saada uusia asukkaita ja työvoimaa. Teollisuudella ja palveluillahan menee nyt hyvin.

Jäi sanomatta. Maakunnan palveluihin kuuluvat myös pelastustoimen ja ensihoidon palvelut. Vaikka nämä ovat murto-osa sote-menoista, niin meillä on uuden pelastusaseman kaavamuutos menossa.

Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu (kok.)

Vapaus koittaa ja kansa vaeltaa syksyllä Saariselälle. Julkaistu WL 1.10.2021

 

Liberte - vapaus, huusi kansa ja lähti vaellukselle

Suomessa ja koko maailmassa on liikkuminen ollut hyvin rajoitettua viimeisen puolentoista vuoden aikana johtuen tietysti koronasta. Tämä liikkumisen rajoitus on näkynyt erityisesti seniorikansalaisten tottumuksissa. Tuo monelle pakonsanelema liikkumisen rajoitus, on kuin olisi ollut karanteenissa maski päässä koko viimeisen vuoden.

Kun vihdoin syksy koitti ja Lapin ruskan kaipuu iski kansaan, oli syysruskan vaelluksella kuultavissa kansan suusta Liberte, vapaus. Tämä oli silmin nähtävissä ja aistittavissa Lapin maisemissa. Kansa kiipesi Pyhän Nattasen huipulle syksyisenä sunnuntaina ja räpsi kuvia muistoksi. Vaikka suomalaisia tuntoja on kuvattu todella hyvin Suomussalmen ”Hiljaisen kansan” maisemataideteoksessa, niin nyt se jurous oli pitkälti tipotiessään vaeltavassa kansassa.

Jollain tavoin oli käsin kosketeltavissa ihmisten halu nousta sauvojen kera jopa kontaten uhri kivimäisen tunturin huipulle ja nähdä kauas pitkälle Lokan valtaville altaille ja ympäröiville tuntureille ja keltaisenaan loistaville soille. Syksyinen maaruska ja lehtiruska näkyi kaikessa kauneudessaan kertomalla pian saapuvasta talvesta. Vapaus oli läsnä ihmisten mielessä. Korona oli voitettu ja rokotukset olivat kunnossa. Uskalsi mennä jopa Souvareiden tansseihin.

Voin kuvitella kuinka eläkeläisten bussilasteissa oli keskusteltu, mitä on jäänyt tekemättä ja ystäviä kohtaamatta. Lapsen lapsikin oli kasvanut 18 kk aikana monta kymmentä senttiä ja oli oppinut kävelemään ja puhumaan. Hyvin voi ymmärtää tuon tunteen. Sitä tuskin Teamsin tai WhatsApin kautta isovanhemmat ovat pystyneet kokemaan.

Vihdoin uskalsi liikkua. Oli ostettu uutta asuntoautoa ja lähdetty ainakin vielä kerran Lappiin. Kaikilla oli halu kokea ja tuntea millä tavoin Lapin lumo voi vaikuttaa ihmismieleen Kiilopään tuulisella huipulla.

On todella tärkeä havaita mikä on luonnon merkitys hyvinvoivalle ihmismielelle. Sitä ei varmasti mikään hyvinvointialueen muodostaminen ratkaise.

Uuden hyvinvointimaakunnan syntyminen on kuitenkin entistä lähempänä. Jo neljän kuukauden päästä meillä on uusi valtuusto valittuna. Sen tehtävä on viedä sosiaali- ja terveyspalvelun ja pelastuspalvelun toiminnot uuteen ”hallintohimmeliin”. Toiminnan kehittämisessä pitää olla myös varkautelaisten edustus.

Kehittämisessä on myös varkautelaisten oltava mukana. Siitä päättävät varkautelaiset lähes 17000 äänestäjää. Äänestäjät on saatava liikkeelle, ettei yksin kuopiolaiset valtuutetut tule päättämään maakunnan kohtalosta. Uudessa hyvinvointivaltuustossa on 69 jäsentä ja nykyisellä mallilla vain 5 - 6 jäsentä tullaan valitsemaan Varkaudesta.

Se on varkautelaisten ja myös kaikkien puolueiden etu. Kuinka hyvin palvelut tulevat kohdistumaan varkautelaisille? Tuossa päätöksenteossa on oltava mukana valvomassa alueellista etua.

Pohjois-Savon asukasluku on noin 248 tuhatta. Palvelualueen sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimen palvelut maksaa noin 1,1 miljardia. Se rahoitus on meidän tavalla tai toisella katettava. Ministeri Kiuru totesi kesällä, ettei kuntalainen maksa näitä menoja. Kyllä se kuitenkin niin on, että veroja maksava kuntalainen tuon joutuu kustantamaan.

Varkaudelle on erittäin tärkeää saada Aalto -hyvinvointikeskuksen käyttö sellaiselle tasolle, että hyvinvointimaakunta vuokraa sitä mahdollisimman laajan käyttötarpeen mukaan ja meillä tulee säilymään lähipalvelut korkealla tasolla.

Esa Tuovinen / kaupunginvaltuutettu (kok.)